EMLA-voiteen käytöstä tärykalvon puudutuksessa

Suomen Lääkärilehden Keskustelua-palstalla (26/94) kirjoitti Sten- Hermann Schmidt kokemuksistaan EMLA-voiteen käytöstä tärykalvon puudutuksessa. Olemme tutkineet asiaa OYKS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikassa. Tutkimustuloksiamme on julkaistu mm. Suomen Lääkärilehdessä (1990;45:1429-1423) sekä Acta Otolaryngologicassa (1992; Suppl. 492:63-67). Totesimme Bonainin liuoksen (kokaiini, mentoli, fenoli) aiheuttavan korvakäytävän ja tärykalvon voimakasta ärsytystä ja saavan aikaan jopa perforaatioita. EMLA:lla emme todenneet vastaavia sivuvaikutuksia. EMLA:n puuduttavan tehon totesimme vähintään yhtä hyväksi kuin Bonainin liuoksenkin. Bonainin liuos luokitellaan sisältämänsä kokaiinin vuoksi huumausaineeksi, mitä EMLA taas ei ole. EMLA:n käytön olemme todenneet ainakin yhtä helpoksi kuin Bonainin liuoksenkin. Tällöin EMLA:a on kuitenkin käytettävä samoin kuin Bonainin liuosta - vanupallosten kanssa, jotka asetetaan vasten tärykalvoa. Tällöin ei myöskään aineen poistaminen korvakäytävästä muodostu ongelmaksi. Edellä mainituista syistä olemme OYKS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikassa korvanneet Bonainin liuoksen EMLA:lla tärykalvon puudutuksessa vuodesta 1990 lähtien.

Jukka Luotonen

Svensk direktör på danska Rikshospitalet

Jan Lindsten har valts till ny direktör för det största och viktigaste sjukhuset i Danmark, Rikshospitalet i Köpenhamn. Att man i Danmark väljer svensken Jan Lindsten är inte så överraskande. Han har erfarenhet av det mesta man behöver kunna på den posten. Han är utbildad vid Karolinska institutet. Hans eget område är medicinsk genetik där han i 12 år skötte professuren i Aarhus. Vidare har han varit chef för Karolinska sjukhuset och sekreterare för Nobelpris-kommittén i hela 12 år. Jan Lind-sten är 59 år.

Svante Stenman

Rudolf Virchow ja demokraattinen terveydenhuolto

Saksalainen Rudolf Virchow (1821-1902) tunnetaan parhaiten etevänä patologina ja solupatologian perustajana. Hän käsitteli julkaisuissaan myös sosiaalilääketieteellisiä, epidemiologisia, etnologisia ja antropologisia kysymyksiä. Hän teki vuonna 1874 matkan Suomeenkin juuri antropologina. Virchowin toiminta nuorena ja kapinallisena demokraattisen terveydenhuollon puolestapuhujana on vähemmän tunnettu.

Astmaohjelma 1994-2004

Kansainvälisessä konsensuslausumassa vuodelta 1992 astma määriteltiin keuhkoputkien tulehdukselliseksi, inflammatoriseksi sairaudeksi, jossa ilmenee monien tulehdussolujen, kuten syöttösolujen ja eosinofiilisten valkosolujen lisääntymistä. Astmalle alttiit henkilöt saavat tulehduksen vaikutuksesta oireita, joihin tavallisesti kuuluu vaihteleva ja itsestään tai hoidon vaikutuksesta laukeava keuhkoputkien ahtautuminen. Tulehdus aiheuttaa keuhkoputken lisääntynyttä herkkyyttä monille ärsykkeille.

Aika on kypsä astmaohjelmalle

Astma on yleinen kansantauti ja monet seikat viittaavat siihen, että tautia on enemmän kuin ennen. Syyt mahdolliseen lisääntymiseen ovat epäselvät. Vaikka perinnöllisillä tekijöillä on vahva merkitys, yleistyminen liittynee pääosin ympäristön, elinolojen ja kulutustottumusten muutoksiin. Astmasta kärsivät ovat herkkä indikaattoriryhmä, joka paljastaa nykyisen elämäntavan ja ympäristön ongelmia. Astman ja yleisemmin allergisten sairauksien osalta kytkennät ympäristöterveydenhuoltoon ovat ilmeiset.

Tari Haahtela, Lauri A. Laitinen

Tiden är mogen för ett astmaprogram

Astma är en vanlig folksjukdom och mycket talar för att den har blivit vanligare. Orsakerna till en eventuell ökning är oklara. Även om hereditära faktorer har stor betydelse, bedöms den ökade sjukdomsfrekvensen huvudsakligen vara relaterad till förändringar i miljön samt i människornas levnadsvanor och konsumtionsmönster. Astmatikerna utgör en känslig grupp som ger indikationer om problem relaterade till dagens sätt att leva och till den yttre miljön. Det är uppenbart att astma samt allergiska sjukdomar överhuvudtaget kräver miljömedicinska insatser

Tari Haahtela, Lauri A. Laitinen

Risperidoni ‹ uusi psykoosilääke

Lääkelaitos on antanut myyntiluvan uutta vaikuttavaa ainetta, risperidonia, sisältävälle lääkkeelle (Risperdal 1, 2, 3 ja 4 mg tabletit, Janssen Pharma Oy). Risperidonin indikaatiot ovat akuutti ja krooninen skitsofrenia ja muut psykoosit. Risperidoni salpaa ensisijaisesti serotoniini2- ja dopamiini2-reseptoreita. Vaikutusmekanisminsa ansiosta risperidoni aiheuttaa vanhempia neurolepteja vähemmän ekstrapyramidaalioireita.

Veijo Saano

Näkövammaisen apuvälineet

Näkövamma merkitsisi melkoista toiminnan ja tiedonsaannin rajoitusta ilman nykyaikaisia monipuolisia apuvälineitä ja viestintäjärjestelmiä. Kuntoutuksella apuvälineineen voidaan olennaisesti parantaa heikkonäköisten ja sokeiden toimintakykyä niin päivittäisissä askareissa kuin opiskelussa, työnteossa ja harrastuksissakin. Tämä artikkeli käsittelee tavallisimpia näkövammaisten apuvälineitä ja toimintaa helpottavia menettelytapoja.

Sirkka-Liisa Rudanko

Professori Alain Enthoven: Terveydenhuoltoon tarvitaan hallittua kilpailua

- Terveydenhuollon toimintaa tulee tehostaa taloudellisilla kiihokkeilla, ei sääntelyllä ja hintakontrollilla. Parhaaseen tulokseen päästään, kun sekä potilaat että lääkärit toimivat kustannustietoisesti, totesi professori Alain Enthoven Stanfordin yliopistosta Lääkäriliiton seminaarissa 12.9. Hän on amerikkalainen terveystaloustieteen huippuasiantuntija, jolla on ollut suuri vaikutusvalta Yhdysvaltain, Englannin ja Hollannin viimeaikaisiin terveydenhuollon uudistushankkeisiin.

Euroopan yleislääkärit koolla Suomessa Tärkeitä linjauksia yleislääkärin työlle hyväksyttiin

Suomi on ensimmäinen Euroopan unionin ulkopuolinen maa, jossa Euroopan yleislääkärijärjestö UEMO kokoontui. Suomen Lääkäriliitto on pitkäjänteisellä työllään saanut aikaan sääntömuutoksen, joka mahdollistaa Euroopan unionin ulkopuolisten yleislääkärijärjestöjen osallistumisen täysivaltaisena jäsenenä kokouksiin. Hanasaaressa toukokuun lopulla pidetyssä UEMO:n kokouksessa hyväksyttiin uudet laadunvarmistukseen, tietokoneiden käyttöön, täydennyskoulutukseen ja lääkkeiden määräämiseen liittyvät linjaukset.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030