Laatua terveydenhuoltoon

Suomessa ei toistaiseksi ole lainsäädännöllä suoranaisesti puututtu terveydenhuollon palvelujen laatuun vaikkakin useissa laeissa, kuten viimeksi laissa potilaan oikeuksista, on sen suuntaisia viittauksia. Maailman terveysjärjestö on toimenpideohjelmassaan "Terveyttä kaikille vuoteen 2000" nostanut yhdeksi tavoitteekseen aikaansaada jäsenmaissaan terveydenhuollon laadun kehittämiseksi tarpeellista toimintaa. Tämä on otettu huomioon myös hiljattain ilmestyneessä valtioneuvoston hyväksymässä suomalaisessa versiossa "Terveyttä kaikille vuoteen 2000 - Uudistettu yhteistyöohjelma".

Terveydenhuollon laatupolitiikka - suuntaviivat laadun jatkuvalle kehittämiselle

Terveydenhuollon laatuneuvosto on STAKESin (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus) 22.3.93 kahden vuoden toimikaudeksi asettama elin, jonka keskeisenä tehtävänä on terveydenhuollon laatupolitiikan luominen. "Terveydenhuollon yksikön johto on viime kädessä vastuussa laatupolitiikan vahvistamisesta sekä päätöksistä, jotka koskevat laatujärjestelmän alullepanoa, kehittämistä, toteuttamista ja ylläpitämistä" (ISO 9004).

Työpaikat savuttomiksi

Vaikka maassamme säädettiin laki tupakoinnin vähentämiseksi jo lähes 20 vuotta sitten, näkee tupakan piilomainontaa kaduilla ja tiedotusvälineissä päivittäin. Nykyinen laki onkin jäänyt ajastaan jälkeen. Tätä mieltä oli myös eduskunta hyväksyessään uudistetun tupakkalain. Lainmuutos tuo merkittäviä parannuksia, joiden ansiosta voidaan vähentää tupakansavulle altistumista ja nuorten tupakoinnin aloittamista. Edellytyksenä on kuitenkin se, että lain toimeenpano on tehokasta ja mahdollisimman ongelmatonta.

Antero Heloma, Kari Reijula

Rökfria arbetsplatser

Lagen om åtgärder för inskränkande av tobaksrökning gavs för närmare 20 år sedan. Vi kan dock fortfarande se smygreklam för tobaksprodukter både utomhus och i massmedierna. Lagen har i själva verket blivit efter sin tid. Det ansåg också riksdagen då den nyligen antog en förnyad tobakslag. Bestämmelserna i den nya lagen gör det möjligt att minska riskerna för allmänheten att bli utsatt för tobaksrök och för ungdomar att börja röka. Det förutsätter dock att lagen verkställs effektivt och såvitt möjligt utan att skapa problem.

Antero Heloma, Kari Reijula

Liikuntaneuvontaa vai ei?

Tuoreessa British Medical Journalin pääkirjoituksessa kehotetaan perusterveydenhuollon työntekijöitä harkitsemaan huolellisesti, ennen kuin ryhtyvät antamaan neuvontaa liikunnan lisäämiseksi. Kirjoittajat hyväksyvät liikunnalla olevan lukuisia luotettavasti osoitettuja myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja uskovat, että asiakkaiden liikunnan lisääminen saattaisi tuottaa merkittäviä hyötyjä. Liikuntaneuvonnan vaikuttavuudesta on kuitenkin vähän näyttöjä eivätkä nekään ole kovin rohkaisevia. Kirjoittajat näkevät liikuntaan, varsinkin ohjelmoituun, laitoksissa tapahtuvaan toimintaan, osallistumiselle monia esteitä. Tällaisia ovat mm. ohjelmien kilpailullisuus, pelottavuus ja kyllästyttävyys, tiedon puute osallistumismahdollisuuksista, kuljetusvaikeudet, itsekurin puute ja sairailla ihmisillä pelko liikunnan aiheuttamista haitoista.

Ke(i)tä KELA oikeastaan subventoi Lyhyt vierailu mikroekonomian ja vakuutustoiminnan maailmaan

Kollegat ovat havahtuneet keskustelemaan kiitettävän vilkkaasti terveydenhuollon prioriteeteista, siinä sivussa terveyssektorin rahoitusmuodoista. Hanasaaren kokouksen jälkeen mm. päätoimittaja Pekkarinen ojensi Kari Raiviota varomattomasta kielenkäytöstä. Raivio julkesi väittää, ettei juristeja, ekonomeja ja diplomi-insinöörejä subventoida KELAn kassasta. Asiaa suoraan sanomatta Raivio siis vihjasi, että lääkäreitä mahdollisesti subventoidaan (SLL 1993;48:3536-3537). Pekkarisen mielestä "ajatuksellinen ero lääkärin ja potilaan saaman subvention välillä on suuri".

Martti Kekomäki, Miika Linna

Kollegoille Matti Pakkanen ja Martti Raussi

Kiitän kollegoja artikkelini innostamasta mielenkiinnosta jäädytyshoitoa kohtaan. Ihokirurgi-termi oli tarkoitukseen räätälöity, ja edelleen se mielestäni vastaa paremmin kuin "syöpäkirurgi" sitä taitokentän kuvausta, joka on tarpeen basaliooman leikkaushoidossa. Basalioomahan yleensä esiintyy ihossa, ja ihokirurgian erityispiirteet tunteva lääkäri tuntee myös basaliooman erityispiirteet. Syöpäkirurgi-termi tässä yhteydessä on markkinointihenkinen. Artikkelini ei pitänyt antaa kuvaa, että väheksyisin plastiikkakirurgien mahdollisuuksia basalioomien hoidossa. Ainakin tarkoitin aivan päinvastaista, mutta ota meistä savolaisista selvää.

Mitä kaikkea tehdäänkään "lääkärin valvonnassa"

Hyvät, pahat ja rumat -ohjelma (8.9.) halusi havainnollistaa lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutusta. Siksi juontajat kertoivat nauttineensa ennen ohjelman alkua särkylääkkeitä ja alkoholia. Lähetyksen aikana molemmat toimittajat olivat tokkuraisia ja ohjelman ominaispiirteet, iskevyys ja nopeus, olivat tipotiessään. Toinen toimittajista tuli kykenemättömäksi jatkamaan juontamista. Toinen puhui sekavia, toisti saman kysymyksen kahdesti, unohteli mainoskatkojen paikat ja takelteli haastateltavien kanssa.

Sepelvaltimotaudin invasiivinen hoito - hajauttaako vai keskittääkö?

Hoidon porrastus, sairaanhoitolaitosten työnjako sekä hoitotoimenpiteiden tuottamisen hajauttaminen ja keskittäminen ovat olleet parin viime vuosikymmenen ajan iskusanoja suomalaisessa terveydenhuollossa. Uutta painoarvoa nämä sanat ovat saaneet parin viime vuoden aikana, kun myös julkisella sektorilla on pyritty voimakkaasti muuttamaan palvelujen järjestäminen osto-, myynti-, kilpailu- ja markkinointitoiminnaksi. Päätösten perusteluina ovat näin laman aikana olleet korostuneesti vain kustannukset ja säästöt, ja muut näkökohdat ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Ehkä kaikkein selvimmin tämä kehitys näkyy suhtautumisessa erityistason erikoissairaanhoidon järjestelyihin.

Taito Pekkarinen, Mauno Konttinen

Invasiv behandling av kranskärlssjukdom - decentralisera eller centralisera?

Nivåstrukturering, arbetsfördelningen på sjukvårdsinrättningar samt frågan om decentralisering och centralisering när vård-åtgärder skall tillhandahållas har varit slagord under de två senaste decennierna i den finländska hälso- och sjukvården. Frågeställningarna har aktualiserats än mer under de två senaste åren då man även inom den offentliga sektorn ambitiöst har inriktat sig på att modulera servicen till köp- och sälj-tjänster, konkurrens och marknadsföring. Besluts-argument har i dessa tider av depression primärt varit kostnadsfrågor och sparåtgärder medan andra synpunkter beaktats i mindre grad. Måhända ref-lekteras denna trend klarast i uppfattningen om hur den högspecialiserade specialsjukvården skall organiseras.

Taito Pekkarinen, Mauno Konttinen

Mikrobilääkkeet tänään Varmistu etiologiasta ennen kuin hoidat sieni-infektiota Uusien sienilääkkeiden käyttö

Uusien sienilääkkeiden käyttö edellyttää hoitavalta lääkäriltä entistä parempaa perehtymistä sieni-infektioiden hoitoon. Koska lääkkeet ovat kalliita, lääkärin vastuu oikeasta diagnoosista korostuu myös taloudellisesti. Sieni-infektion etiologian selvittäminen, käytännössä sieniviljelyn käyttö, on ainoa keino estää turhat lääkehoidot. Yhden turhan peroraalisen hoidon kustannuksella tehdään jopa kymmeniä sieniviljelyjä.

Inkeri Helander, Pentti Huovinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030