Kitkerää keskustelua klotsapiinin turvallisuudesta

British Journal of Psychiatry julkaisi klotsapiinin käyttöä ns. hoitoresistenteillä skitsofreniapotilailla selvitelleen brittiläisen työryhmän(**) tutkimuksen (British Journal of Psychiatry 1993;163:150-154). Tutkimuksen potilasryhmään valittiin 54 vaikeaa, hoitoon reagoimattomaksi arvioitua skitsofreniapotilasta. Hoitotulosten arvioimiseksi käytettiin kuutta eri asteikkoa (CRPS, NOSIE, PSS, CGI, RS-EPS, AIMS), ennen ja jälkeen hoidon. Potilaista 26 suoritti 26-viikkoisen tutkimuksen läpi. Näistä 20 potilaalla havaittiin psykopatologian paranemista, usein huomattavissa määrin sekä positiivisissa että negatiivisissa oireissa. Jotkut suun ja kasvojen ekstrapyramidaaliset sivuoireet vähenivät samalla. Neutropeniaa kehittyi kahdella potilaalla, ja se hävisi kummaltakin klotsapiinin käytön lopettamisen jälkeen. Yleisin sivuvaikutus oli syljenvuoto, lisäksi viisi potilasta sai epilepsiakohtauksia. 42 %:lla tutkituista todettiin yli 50 %:n parantuminen sekä kliinikon havaintojen että mittausten perusteella.

Kliininen merkitys tärkeä

Suomen MSD antoi (SLL 25/94) hyvin asiallisen lääketieteellisen vastauksen esittämääni kysymykseen Renitecin ja ASA-johdosten interaktioista. Minun kysymykseni oli ensi sijassa markkinointi-informaatiota koskeva; syvällisemmän lääketieteen jätän kardiologeille. Tarkoitin kysymykselläni seuraavaa: Miksi Renitecin markkinointi-informaatiossa ei ole tuotu esille interaktiota ASA-johdosten kanssa edes niissä tilanteissa, joissa interaktio on kiistatta kliinisesti merkityksellinen? Kardiologisen Seuran työryhmän artikkelihan julkaistiin tässä lehdessä jo vuosi sitten! Tämä asia on hyvin tärkeä siksi, että ACE-estäjien markkinoinnissa nämä lääkkeet on esitetty nimenomaan hyvin siedettyinä verrattuna esim. beetasalpaajiin. Tämä viesti ei tunnu oikein paikkansapitävältä, kun lukee em. työryhmän artikkelin.

Lisää lääkettäkö - Miten terveydenhuoltoa voidaan johtaa?

Ensiaskeleeni nykyisellä urallani astuin kompuroiden ja törmäämällä traumaattiseen kokemukseen. Toimin erään sairaalan keskushallinnossa harjoittelijana. Melko nopeasti havaitsin että keskushallinto ja varsinainen sairaalatoiminta elivät toisistaan erillään - hyvin erilaisissa maailmoissa. Keskushallinnon oli tarkoitus johtaa kliinisiä toimintayksiköitä. Yllättäen huomasin että keskushallinnon vaikutus kliiniseen toimintaan näytti jäävän jokseenkin vähäiseksi.

Huonokuuloisuuden perimä avautumassa

Ikäihmisen huonokuuloisuuteen voidaan suhtautua monellakin tavalla, ja useat vanhukset ovat itse sitä mieltä, että kuulon heikkeneminen kuuluu normaaliin elämään. Suuri osa vanhuuden huonokuuloisuudesta johtuu ympäristötekijöistä. Vuosien työ melulle altistettuna aikoina jolloin kuulonsuojaimista ei edes puhuttu, lapsuuden ja nuoruuden toistuvat otiitit ja sisäkorvan degeneraatio - siinä vanhuuden huonokuuloisuuden taustavaikuttajia, joiden kumulatiivinen haittavaikutus summautuu elämän syksyllä.

Väestöpolitiikkaan panostettava kehitysyhteistyössä

Maapallon väestö kasvaa noin 90 miljoonalla ihmisellä vuodessa ja kuuden miljardin asukkaan rajan arvioidaan ylittyvän ennen vuotta 2000. Ellei syntyvyys alene, maailman väkiluku kaksinkertaistuu edelleen vuoteen 2050 mennessä. Väestöräjähdys uhkaa tehdä tyhjiksi ponnistelut kehitysmaiden auttamiseksi ja maapallon ympäristön pelastamiseksi. Vaikka ongelman vakavuus tunnustetaan, käytetään teollisuusmaiden yhteenlasketusta kehitysavusta vain yksi prosentti perhesuunnitteluohjelmien toteuttamiseen.

Utvecklingssamarbetet bör inriktas på befolkningspolitik

Jordens befolkning ökar med cirka 90 miljoner människor om året och uppskattningsvis kommer siffran sex miljarder invånare att överskridas före år 2000. Om nativiteten inte minskar, sker en ytterligare fördubbling av befolkningen fram till år 2050. Befolkningsexplosionen hotar att omintetgöra strävandena att bistå utvecklingsländerna och att rädda miljön på vår jord. Man är förvisso medveten om problemets omfattning, men ändå avsätts endast en procent av industriländernas sammantagna utvecklingsbistånd för åtgärder som gäller familjeplanering.

Karvediloli - uusi vaihtoehto kohonneen verenpaineen hoitoon

Karvediloli on uusi kerran päivässä annosteltava, "kolmannen polven" lipofiilinen verenpainelääke. Sen hemodynaamiset vaikutukset perustuvat kilpailevaan beeta-reseptorien salpaukseen sekä alfa1-reseptorien salpaukseen. alfa-reseptorien salpaus saa ääreisverenkierron vastuksen pienenemään. Epäselektiivinen beeta-reseptorien salpaus ilman reseptorien osittaista stimulaatiota eli ISA-vaikutusta puolestaan estää reflektorisen, verenpaineen laskusta johtuvan kompensatorisen sykkeen tihenemisen. Näiden yhteisvaikutuksien vuoksi karvedilolilta puuttuu monta perinteiseen beeta-reseptorisalpaukseen tai verisuonia laajentavaan hoitoon liittyvää sivuvaikutusta.

M. Pauliina Rämö, Kimmo Luomanmäki

Täsmennys artikkeliin: "Äkillinen polvilumpion sijoiltaanmeno - diagnoosi ja hoito"

Esitämme täsmennyksen Suomen Lääkärilehdessä 22-23/94 ilmestyneeseen Heikki Mäenpään ja Matti U. K. Lehdon polvilumpion sijoiltaanmenoa käsitelleeseen kirjoitukseen. Artikkelin Tulokset- ja Suositus-osissa viitattiin toistaiseksi julkaisemattomaan suomalaiseen satunnaistettuun tutkimukseen, jossa verrataan leikkaushoidon ja konservatiivisen hoidon vaikutuksia polvilumpion sijoiltaanmenon paranemiseen. Helsinkiläinen tutkimusryhmä (Risto Nikku, Yrjänä Nietosvaara, Pentti Kallio ja Kari Aalto) haluaa nyt korostaa, että kirjoituksessa esitetyt kyseistä tutkimusta koskevat tulokset perustuvat toistaiseksi noin 50-60 %:n kattavuuteen koko tutkimusaineistosta, jonka takia artikkelissa esitettyjä tuloksia ei voida vielä pitää luotettavina. Tutkimustulokset on haluttu tarkoituksellisesti pitää toistaiseksi julkaisemattomina, jotta saatuja havaintoja voitaisiin tutkimuksen kokonaan valmistuttua luotettavasti hyödyntää tämän hyvin tavallisen, mutta edelleen hoidollisesti hyvin haastavan vamman kohdalla.

Heikki Mäenpää, Matti U.K. Lehto, Risto Nikku, Yrjänä Nietosvaara, Pentti Kallio, Kari Aalto

Basalioomankin hoidossa tarvitaan syöpäkirurgia

Kollega Suhonen kirjoittaa Lääkärilehdessä 24/94 innostuneesti nestetyppijäädytyksestä basaliooman hoidon hyvänä vaihtoehtona. Peräänkuulutetun ihokirurgin tilalle basaliooman hoidossa tarvitaan kuitenkin mielestämme syöpäkirurgia, jonka periaatteena on, aivan kuin sodassakin, hyökätä vihollisen kimppuun joka suunnalta ja kaikin voimin tarkoituksena tuhota vihollinen, tässä tapauksessa viimeistä solua myöten. Valitettavasti syöpäkirurgiassa harvoin tällaista tilaisuutta on, mutta basalioomasta kyseenollen näin päästään toimimaan.

Matti Pakkanen, Martti Raussi

Terveyskäyttäytymis-tutkimuksen on oltava poikkitieteellistä

Olin kesäkuussa ns. COST-toimintaan (B 4) kuuluvassa "Täydentävän lääketieteen tutkimus - Eurooppalainen näkökulma" -kongressissa Lontoossa. COST tarkoittaa Euroopan Unionin tieteen ja tekniikan koordinointielintä. Järjestävä yhteisö oli Täydentävän lääketieteen Kuninkaallinen neuvosto eli RCCM. Kongressissa oli edustajia 11 maasta (Tanska, Italia, Sveitsi, Norja, Englanti, Saksa, Slovenia, USA, Unkari, Espanja, Suomi).

Santorio Santorio, tieteellisen fysiologian uranuurtaja

Italialainen Santorio Santorio (lat. Santorius tai Sanctorius) syntyi Capo d'Istriassa (nyk. Slovenian Koper) vuonna 1561 ja kuoli Venetsiassa vuonna 1636. Hän opiskeli Padovan yliopistossa ja valmistui lääketieteen tohtoriksi vuonna 1582. Sen jälkeen hän toimi jonkin aikaa lääkärinä Puolan hovissa. Siellä ollessaan Santorio oli jatkuvassa kirjeenvaihdossa padovalaisten ystäviensä, fyysikko ja astronomi Galileo Galilein (1564-1642) sekä anatomi Girolamo Fabrizzi d'Aquapendenten (1533-1619) kanssa. Puolasta Santorio siirtyi Unkarin ja Kroatian kautta Italiaan ja asettui Venetsiaan. Myöhemmin Santorio oli vuosina 1611-1624 lääketieteen teorian professorina Padovan yliopistossa. Sen jälkeen hän palasi jälleen Venetsiaan, jossa hän käytti aikansa lääketieteelliseen tutkimustyöhön.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030