Pysyykö Lääkäriliitto roolissaan?

Muutaman viimeksikuluneen kuukauden aikana ovat Lääkäriliiton eri elimet tai työryhmät ottaneet puolestamme kantaa monenlaisiin yhteiskunnallisiin ja poliittisiin kysymyksiin. Voi olla, että liittomme on aikaisemminkin toiminut samaan tapaan. Ehkäpä huomioni kiinnittyy asiaan nyt enemmän vain sen takia, että olen ollut henkilökohtaisesti niin eri mieltä monista lausunnoista, joita tiedotusvälineiden kautta kuulen oman liittoni antavan.

Liitto pyrkii olemaan monessa mukana

Kiitän kollega Kaija Lehtistä hänen elävästä kiinnostuksestaan liittoamme kohtaan. Kysyt liiton tarkoitusta siteeraten liiton sääntöjä. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Toteat liiton rooliin kuuluvan luonnollisina asioina työehtosopimusneuvottelut, koulutuksen, kannanotot moniin terveyspoliittisiin kysymyksiin ja kysyt, missä kulkee raja. Mielestäni tarkkaa rajaa on mahdotonta vetää. Lääkäriliitto voi ottaa kantaa mihin tahansa asiaan päätöksenteon tapahtuessa liiton sääntöjen mukaan. Liiton joka kolmas vuosi vaaleissa valittu valtuuskunta edustaa jäsenkuntaa ja on liiton korkein päättävä elin. Valtuuskunta valitsee vuosittain hallituksen. Tämä järjestelmä takaa mielipiteitten edustavuuden samalla tavalla kuin missä tahansa edustuksellisessa järjestössä. On luonnollista, etteivät liiton tekemät päätökset edusta aina kaikkien jäsentensä mielipiteitä, mutta toivoakseni useimmiten kuitenkin enemmistön mielipidettä. Viittaat valtuuskunnan "vanhojen vastapoolien" kenttään. Jos näin on ollut, niin ei välttämättä enää ensi vuonna, jos jäsenkunta valtuuskunnan vaaleissa toisin haluaa.

Lääkärit ydinvoimapelin nappuloina

Lääkäriliiton ympäristötyöryhmän raporttiin "Terveellinen ympäristö" liittyy ainakin kaksi hyvää asiaa. Ensinnäkin se on osoitus lisääntyneestä mielenkiinnosta ympäristöasioita kohtaan liitossa. Toiseksi raportin peruslähtökohdat ja -näkemykset antavat paljon aihetta lisäkeskusteluun. Päivi Santalahti, Meri Koivusalo ja Valentina Oroza puuttuvat raportin oleellisimpiin ongelmakohtiin hyvin perustellussa arviossaan. (SLL 16/93). Tässä kirjoituksessa haluamme palata vain yhteen raportissa esiin tulleeseen asiaan - ydinvoimaan.

Suomen Lääkäriliiton ei tule solmia suhteita Kiinaan

Lääkäriliiton politiikkana on toistaiseksi ollut pidättäytyä suhteista maihin, joissa lääkärit ovat mukana ihmisoikeusrikkomuksissa tai niiden uhrina. Kiinan "lääkäriliiton" vierailu Suomessa merkitsee poikkeusta tältä yleisesti hyväksytyltä moraaliselta eettiseltä linjalta. Laajamittaiset ja systemaattiset ihmisoikeusrikkomukset Kiinassa ovat kiistatta dokumentoitu tosiseikka. Erityisen räikeää tämä on ollut Tiibetissä, jossa kiinalaiset lääkärit ovat syyllistyneet väestön pakkosterilisointiin ja väkisin tehtyihin abortteihin. Näin ollen lääkärilehdessä esitetty väite ettei yhden lapsen politiikkaa sovelleta etnisiin vähemmistöihin on paikkansa pitämätön ja selkeän propagandistinen.

Lääkärinlausunto ei ole kopio

Lääkärilehdessä (SLL 13/93) julkaistiin jälleen kerran ohjeisto lääkärintodistusten kirjoittamisesta. Hyvä näin. Sitä tarvitaankin. Rakentavassa mielessä haluaisin korostaa muutamaa seikkaa, jotka yleensä sivuutetaan tai unohdetaan.

Mitä kaikkea sitä saakaan kuulla

Tai tässä tapauksessa lukea Marjaleena Koskiniemen kirjoituksessa "Kuuro, anna lapsesi kuulla" (SLL 29/93). Kuurojen vanhempien kuulevana lapsena haluaisin puuttua joihinkin kirjoituksessa esitettyihin seikkoihin.

"Plug and Play" tulossa levyjen liitäntöihin

Lisälevyjen asentaminen PC-koneisiin vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä. Levy-liitäntöihin on tulossa uusi helppo ratkaisu, "Plug and Play". Levy voidaan vaihtaa "lennossa". Toimiakseen P&P vaatii kuitenkin uudet liitäntäkortit, BIOS-ROM-muistin sekä uudet laiteajurit.

Lääkelaitos puuttuu eettisesti kyseenalaisiin hoitoseurantoihin Markkinointia tutkimuksen varjolla Lääketeollisuusliitto muistuttaa tutkimuksen ja markkinoinnin rajoista

Lääkäreitä houkutellaan väliin osallistumaan tutkimuksiin, joissa potilaalle määrätään uutta, myyntiluvan saanutta lääkettä ja seurantatietoja potilaasta toimitetaan lääketehtaalle. Lääkelaitos on kiinnittänyt huomiota siihen, että tällaisia hoitoseurannan nimellä tehtäviä lääketutkimuksia tehdään ilman tieteellistä kysymyksenasettelua. Koska lääkkeellä on myyntilupa, sillä on jo osoitettu olevan vaikutusta, joten tätä ei näillä tutkimuksilla selvitetä. Jos tutkimuksessa ei käytetä vertailuvalmisteita, uuden lääkkeen tehosta ja turvallisuudesta suhteessa vanhempiin valmisteisiin ei myöskään ole kysymys. Epidemiologisia tutkimuksia tällaiset seurannat eivät ole, koska niiden otannat ovat summittaisia eivätkä edusta mitään määriteltävissä olevaa väestöä. Tarkoitus voikin olla vain markkinoiden avaaminen uudelle valmisteelle.

Eettiset toimikunnat tarvitsevat toimintaohjeet

Eettisille toimikunnille ei ole Suomessa annettu yhtenäisiä kansallisia toimintaohjeita. Toimikunnat seuraavat kuitenkin Maailman lääkäriliiton lähes 30 vuotta vanhan Helsingin julistuksen periaatteita. Muuttuva maailma ja lääketieteellisen tutkimuksen jatkuvasti laajenevat uudet aluevaltaukset ovat tehneet välttämättömäksi laatia julistuksesta uudet ajan haasteita vastaavat kansainvälisesti hyväksyttävät tulkinnat. Maailman terveysjärjestö ja Lääketieteellisten Järjestöjen Kansainvälinen Neuvosto (Council for International Organizations of Medical Sciences, CIOMS ) ovat saaneet valmiiksi uusitut suositukset eettisten toimikuntien tehtäviksi.

Juhana Idänpään-Heikkilä

Liiton uusi koulutuspäällikkö Hannu Halila: "Säästöt uhkaavat koulutuksen laatua"

Lääkäriliiton uudella koulutuspäälliköllä Hannu Halilalla on kaksi päähuolenaihetta: lääkärikoulutuksen määrä ja laatu. Viime aikoina on keskitytty puhumaan määristä.

Lääkärien ja toimittajien yhteistä tiedotussuositusta tarkennettu

Ensimmäinen toimittajien ja lääkärien yhteinen tiedotussuositus laadittiin vuonna 1985. Suosituksen sisältöä on nyt tarkistettu ja täydennetty ja sen ovat hyväksyneet sekä Suomen Journalistiliiton että Suomen Lääkäriliiton hallitukset. Suositus kiinnittää huomiota terveydenhuollon toimintayksiköiden yleiseen tiedotusvastuuseen, lääkärin asiantuntijarooliin, palkkiokysymyksiin sekä onnettomuustilanteesta tiedottamiseen.

Yksityislääkärin kirjanpito

Lääkäri, joka harjoittaa ammattitoimintaa, yksityispraktiikkaa, on tästä toiminnastaan kirjanpito-velvollinen. Kirjanpitovelvollisuus käsittää vain ammattitoiminnan eikä esimerkiksi yksityistaloutta. Vastuu kirjanpidon pitämisestä on luonnollisesti lääkärillä itsellään.

Diabetesliitto: Avohoidossa säästämällä kasvatetaan potilaiden kärsimyksiä ja hoitokustannuksia

Diabetesliitto muistutti äskeisenä Maailman diabetespäivänä omahoidon ja hoidonohjauksen keskeisestä vaikutuksesta diabeetikkojen elämänlaatuun ja samalla hoitokustannuksiin.

Kuopion tekninen virasto vuoden työsuojelija

Vuoden 1993 valtakunnallinen työsuojelupalkinto on myönnetty Kuopion kaupungin teknisessä virastossa toimivalle kehitysryhmälle ja Kunnon projekti -työryhmälle. Työterveyden edistämisyhdistys ry myönsi palkinnon lokakuun lopulla viidennentoista kerran.

Terveydenhuollon uudistusohjelma puitavana

Presidentti Bill Clinton esitti jo useaan otteeseen muutetun ja kahteen otteeseen myöhästyneen terveydenhuollon uudistusohjelmansa virallisesti syyskuun 22. päivänä. Itse asiassa tällöin ei enää tullut esiin mitään uutta, sillä 246-sivuisen, luottamukselliseksi joka sivulla merkityn ehdotuksen sisältö oli vuotanut julkisuuteen jo lähes kaksi viikkoa aikaisemmin, kun kopiot siitä oli jaettu kongressin avainhenkilöille. Niinpä ehdotusta oli ehditty puida päivittäin jokseenkin kaikkien sanomalehtien ja aikakauslehtien palstoilla, televisiosta ja radiosta puhumattakaan.

Toimittanut Tuula Fabrizio

Thomas Addison, lääketieteen opettaja ja taudinkuvien oivaltaja

Tänä vuonna on kulunut 200 vuotta englantilaisen lääkärin Thomas Addisonin (1793-1860) syntymästä. Hän kuvasi ensimmäisenä kaksi klassista sairautta, joista toinen on pernisiöösi anemia ja toinen lisämunuaisten kuorikerroksen vajaatoiminta. Addison on jäänyt lääketieteen historiassa varjoon, vaikka hänellä olikin tärkeä osuus umpieritysrauhasten merkityksen paljastumisessa ja siten endokrinologian synnyssä.

Presidenttikandidaattien terveydentila vs. pressatauti

Monisairas, multifoobinen kansa etsii itselleen kolmannen vuosituhannen 3000B-presidenttiä. Parantajaa, pelastajaa, vanhempihahmoa. Ja heijastaa omat sairaudenpelkonsa kandidaattiin. Apaattinen, afaattinen, vasenpuolisesti halvaantunut ruumis haluaa terveen, viriilin Pään. Suomen tulevan presidentin terveydentilasta ja sen mittaamisesta käydään ydinjätteiden loppusijoitustakin väkevämpää kansalaiskeskustelua. On esitetty erilaisia terveysnormeja, jotka kandidaattien olisi läpäistävä. Pallopeli-, kunnallinen terveystarkastus- ja cooper-testikuntoisuudet on mainittu. Ja köykäisiksi havaittu.

In memoriam Per Fortelius 25.8.1926-5.9.1993

Per Henrik Fortelius syntyi Turussa 25.8.1926. Hän tuli ylioppilaaksi vuonna 1945 Tammisaaressa. Lääketieteen lisensiaatiksi hän valmistui vuonna 1952 ja lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1963 ja patologian erikoislääkäriksi ja oikeuslääketieteen erikoislääkäriksi 1961. Vuonna 1964 hän sai dosentuurin helsingin yliopistosta. Vuosina 1963-89 hän toimi Vaasan keskussairaalan patologian osaston ylilääkärinä ja vuosina 1967-72 saman sairaalan johtavana lääkärinä.

Nimityksiä

Tasavallan presidentti on nimittänyt professori Lauri Saxénin Helsingin yliopiston kansleriksi viisivuotiskaudeksi 1.11.93 lähtien.

Irtisanoutumisia

LKT Allan Aholle myönnetty ero Turun yliopiston kirurgian apulaisprofessorin virasta 1.12.94 lähtien.