Nuorisopsykiatria, Suomi ja Euroopan Yhteisö

Suomessa nuorisopsykiatriasta tuli itsenäinen suppea erikoisala ensimmäisenä Euroopassa. Tältä pohjalta on myös kehittynyt omaleimainen palvelujärjestelmä, joka on selvästi edellä muun Euroopan kehitystä. Nuorten psykiatrisen hoidon erityispiirteitä on meillä voitu ottaa hoidon rakenteissa selvästi enemmän huomioon kuin niissä maissa, joissa nuorten hoitojärjestelmä on eriytymätön osa lasten- tai aikuispsykiatriaa.

Kari Pylkkänen, Veikko Tähkä, Erkki Pulkkinen, Veikko Aalberg, Gustav Amnell

IgE-välitteisen lehmänmaitoallergian diagnosoimisesta

Suomen Lääkärilehden numerossa 29/93 "Ravinto ja lääketiede" -palstalla käsiteltiin aihetta "Ruoka-allergian hoito lapsilla" (1). Artikkelissa paneuduttiin pääosin lasten lehmänmaitoallergiaan ja kirjoittajat toteavat, että "Keskeisten ruokien suhteen diagnoosin tulee aina perustua huolelliseen välttämis-altistuskokeeseen. Tällöin epäilty ruoka jätetään täysin pois ruokavaliosta 2-3 viikon ajaksi, minkä jälkeen potilas altistetaan epäillylle aineelle aloittaen pienistä annoksista".

Vastine edelliseen

Atoopikolla on taipumus reagoida tuottamalla poikkeavasti IgE vasta-aineita tavanomaisia elinympäristön allergeenejä vastaan. Tämä ilmenee esimerkiksi positiivisina RAST- tai ihon pistokoetuloksina. Allergialla puolestaan tarkoitetaan sellaista immunologista reaktiota, esimerkiksi atooppista, joka ilmenee myös kliinisinä oireina elimistössä (1). Kun ruoka-altistukset tehdään käyttäen lumetoistettua kaksoissokkotekniikkaa, niin atoopikkojen positiivisista ihon pistokokeista vain 56 % osoittautuu kliinisiksi allergioiksi (2). Oman kokemuksen mukaan maitoallergisiksi epäillyistä atoopikkolapsista 58 %:lla todetaan positiivinen ihon pistokoe lumetoistetun kaksoissokon maitoaltistuksen ollessa negatiivinen (E. Isolauri ja K. Turjanmaa, julkaisematon havainto). Positiivinen ihon pistokoe todettiin 61 %:lla lapsista, joilla oli kliininen maitoallergia: maidolle allergiset ja ei-allergiset lapset eivät siis erottuneet toisistaan ihon pistokokeiden perusteella.

Edellisen johdosta

Keskustelun viriäminen Kuurojen liitossa on hyvä asia. Siihen voisi varmaankin osallistua myös Kuulonhuoltoliitto. Olen toivonut keskustelua myös Kuurojen lehden palstoilla. Helsingin Sanomien alakerta-artikkelissa 19.8.1984, otsikolla Viittomakieli tunnustettava koulussa kuuron äidinkieleksi, puolustin kuurojen oikeutta viittomakieleen. Kuulevalla lapsella on oikeutensa samalla tavalla. Jokaisella yksilöllä on oikeus saada potentiaalinsa optimaaliseen käyttöön.

Lääkärit ydinsotaa vastaan

Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden puhdistustöihin komennettiin myös tuhansia latvialaisia. Heillä ilmeneviä oireita, kuten päänsärkyä, neuropatioita, näköhäiriöitä, impotenssia, heikoutta, unettomuutta ym., on alettu kutsua puhdistustyöläisen oireyhtymäksi. Itämeren alueen lääkärit ydinsotaa vastaan -liikkeen kokouksen isännät toivoivat yhteistyötä tämän ainutlaatuisen aineiston tutkimisessa.

Interleukiinien 1 ja 8 immunohistokemia ihmisen ihossa

1980-luvun alkupuolella julkaistiin ensimmäiset havainnot siitä, että keratinosyytit tuottavat joitakin samoja tulehdusvälittäjäpeptidejä (interleukiineja) kuin monosyytit ja muut perinteisesti tulehdusjärjestelmään kuuluviksi luokitellut solut. Se sai useat ihotutkijat kiinnostumaan interleukiinien mahdollisesta osuudesta ihotulehduksissa. Interleukiineja tunnetaan jo yli kymmenen ja lisäksi muita tulehdusvälittäjäaineita useita kymmeniä. Nämä muodostanevat yhdessä välittäjäaineverkoston, jonka monimutkaiset yhteisvaikutukset ratkaisevat, mitä in vivo todella tapahtuu.

Raskauden aikaisen alkoholialtistuksen vaikutus sikiön ennusteeseen

Lastenlinnan sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa seurattiin 82 lasta, joiden äidit olivat raskauden aikana nauttineet runsaasti alkoholia (yli 10 annosta vko:ssa tai yli 45 annosta kk:ssa). Lasten kehitystä ja kasvua seurattiin 1-5 kertaa ensimmäisen kolmen ikävuoden aikana. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon äidin raskauden aikaisen alkoholinkäytön vähentäminen vaikuttaa syntyvän lapsen kehitys- ja kasvuennusteeseen sekä morfogeneesiin.

Lääkärikysely -93: Lääkärit valmiit työllisyystalkoisiin

Suomen lääkärimäärä on kasvanut vuodessa 472:lla, mutta lääkärien työtilaisuudet samanaikaisesti vain 47:llä, ilmenee maaliskuussa 1993 tehdystä lääkärikyselystä. 637 lääkäriä ilmoittaa olleensa vuoden 1992 aikana työttömänä. Ammattikunnan työllisyysnäkymät huolestuttavat lääkäreitä ja suurin osa vastanneista olisi valmis jollain tavoin lyhentämään työaikaansa työpaikkojen luomiseksi nuorille kollegoille.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030