Varokaa pilleridiilereitä!

Helposti tarjolla oleva tienesti on lisännyt tiukan rahan aikana pillereitä katukauppaan toimittavien diilerien yritteliäisyyttä. Lääkkeitä katukaupan vähittäismyyntiin on hankittu sekä kotimaisista lähteistä että ulkomailta. Kantona kaskessa on, että reseptillä saatavat pääasiassa keskushermostoon vaikuttavat (PKV) lääkkeet ovat Suomessa lääkärin ja apteekkarin takana - ja ulkomaista tuontia hankaloittavat poliisi ja tulli.

STAKESin laatuprojekti Enemmän terveyttä halvemmalla

Terveydenhuollon laadunvarmistus on jatkoa pitkälle perinteelle. Lääkärien ammattikunta on valvonut jäsentensä ammattitaitoa 1600-luvulta lähtien. 1970-luvulla Suomessa yksittäiset henkilöt ovat kirjoittaneet laadunarvioinnista ja 1970-1980-lukujen vaihteessa laadittujen tautikohtaisten hoito-ohjelmien tarkoituksena oli yhdenmukaistaa eri sairauksien hoitokäytäntöjä. Aika on osoittanut, ettei hoito-ohjelmia ole noudatettu kaikkialla ja että ohjeet vanhenevat nopeasti. Suomessa hoitotyön henkilöstöllä on jo viidentoista vuoden kokemus laadunvarmistustyöstä. Viime vuosien haasteeksi on muodostunut moniammatillinen laadunvarmistustyö.

Saako ikä ratkaista, kenen sairautta hoidetaan?

Terveyspalvelujen kustannuksia on pienennettävä. Päätös siitä, miten pienennys toteutetaan, merkitsee moraalisen valinnan tekemistä. Mikä valinta on oikea? Kenen sairaus jätetään hoitamatta? Millä perusteella lääkinnällinen priorisointi toteutetaan?

Toimittanut Pekka Louhiala

Eestiläisille lääkäreille apurahoja

Eestiläiset lääkärit voivat hakea Suomen Lääkäriliitosta apurahaa osallistuakseen Fennomedin tämän syksyn kursseille sekä Lääketiedetapahtumaan 9.-14.1.94. Stipendi kattaa kurssimaksun, hotelliyöpymisen Helsingissä, lounaan ja 100 markan päivärahan. Kurssilaisen on itse maksettava edestakainen matkansa Helsinkiin.

Seniorilääkärien iltapäivä 1.11.1993

Lääkäriliiton luento- ja keskustelutilaisuudet eläkkeellä oleville lääkäreille jatkuvat. Seuraava seniorilääkärien iltapäivä pidetään maanantaina 1.11.1993 klo 14-16 Lääkäritalossa, os. Mäkelänkatu 2, 8. krs.

Suomalainen unitauti

Sain Suomen Lääkäriliitolta pyynnön 30.8., viimeisen työpäiväni aattona, kirjoittaa kokemuksistani kehitysyhteistyöstä. Olen työskennellyt Sambiassa Katondwen katolisessa lähetyssairaalassa kuusi vuotta ja neljä kuukautta. Sopimukseni työnantajani Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen kanssa päättyi 31.8. Koska kaikessa on jo lähtemisen karvas maku, tämäkin kirjoitukseni saanee mausteeksi hieman surumielisyyttä ja kaipausta.

Sairaankuljetuksen lainsäädäntöä yhtenäistetään

Sairaankuljetusta koskevaa lainsäädäntöä aiotaan yhtenäistää uudella asetuksella. Asetus määrittelisi sairaankuljetuksen ja lääkinnällisen pelastustoiminnan järjestämiseen liittyvät vastuut.

TERVEYDENHUOLLON TALOUSKRIISI PAHENEE

Los Angelesin alueella terveydenhuollon talouskriisi paheni nopeasti kesän kuluessa valtion budjettileikkausten sekä jatkuvan laittomien maahanmuuttajien tulvan vuoksi. Liittovaltion määrärahojen kuivuminen on heikentänyt tilannetta edelleen.

Toimittanut Tuula Fabrizio

Osittain tai kokonaan korvattavat hoitomuodot

Että amerikkalaisprofessori kirjoittaa 30 vuoden USA-kokemuksistaan brittilehteen on joko outoa tai sensaatio.

Tulirokko

Tulirokko, scarlatina, oli aikaisemmin pelottava tauti. Se oli yleisistä kulkutaudeista hengenvaarallisuudessa kuudes isorokon, punataudin, pilkkukuumeen, hinkuyskän ja tuhkarokon jälkeen. Vaikeissa epidemioissa tulirokkoon sairastui jopa kolmasosa väestöstä, erityisesti lapset, imeväisiä lukuunottamatta. Suomessa kuolleisuus tulirokkoon oli 1800-luvun alkupuolella vuosittain keskimäärin 0,03 promille asukasluvusta. Epidemioiden vaarallisuus vaihteli, ja ennen kemoterapian aikaa tautiin kuoli 1-10 % sairastuneista, toisinaan jopa 40-50 %. Epidemioiden laajuuden vuoksi tautiin kuolleiden määrä oli usein huomattava.

Nimityksiä

Turun yliopistollisen keskussairaalan apulaislääkärin virkaan (keskuslaboratorio) LL Eeva Maria Taimela 1.11.93- 28.2.97 (hakijoita 6) ja synnytysten ja naistentautien klinikan apulaislääkärin (gynekologinen sädehoito) virkaan erikoislääkäri Virpi Tuulikki Rantanen 1.11.93-31.10.95 (hakijoita 4) sekä apulaislääkärin (gynekologinen endoskopia) virkaan erikoislääkäri Mervi Anitta Haarala 1.11.93-31.10.95 (hakijoita 3) ja naistentautien poliklinikan erikoislääkärin viransijaisuuteen erikoislääkäri Seija Elisa Grenman 1.11.93-31.7.93 (hakijoita 2).

Irtisanoutumisia

Professori Reijo Punnonen Tampereen yliopiston synnytys- ja naistentautiopin dosentin toimesta 1.10.93 lähtien.

Laillistetut lääkärit

Niko Hannu Seppälä, Mikko Antero Aulamo, Anne-Elisabeth Kari-Koskinen, Hanna Sinikka Ylisirniö, Jouko Tapio Vasama, Pirjetta Julia Manninen, Pentti Kalervo Kursula, Markku Johannes Nissinen, Kari Marko Kaunisto, Kaisa Inkeri Tasanen-Määttä, Seppo Aleksis Remy

Erikoislääkärin oikeudet

Raija Birgitta Laisi, iho- ja sukupuolitaudit; Urho Tapio Pöysä, korva-, nenä- ja kurkkutaudit; Eeva Helena Valkila, keuhkosairaudet

Suppeat erikoisalat

4.10.1993

Väitelleitä

LL Tuula Kristiina Aalto, Mechanisms of adenine nucleotide depletion from cells exposed to extracellular reactive oxygen metabolites (lääketiede), Helsingin yliopisto.

Priorisointikeskustelua - keskustelun vuoksiko?

Suomen Akatemia, Lääkäriseura Duodecim ja STAKES järjestivät lokakuun alussa Hanasaaressa mittavan seminaarin: yli kolmesataa osanottajaa pohti kolmen päivän ajan terveydenhuollon priorisointikysymyksiä. Kokouksen oli suunnitellut Valtion lääketieteellisen toimikunnan nimeämä työryhmä, kokouksessa toimi arvovaltainen paneeli, joka lausui kokouksen tulokset kannanotoksi. Kokousta oli valmisteltu etukäteen, mm. erikoislääkäriyhdistyksiltä oli pyydetty näkemyksiä oman alansa hoitojen luokittelusta lähinnä norjalaisten priorisointiluokkiin. Valmistelut ja asian laaja ennakkojulkisuus latasi kokoukselle suuret odotukset.

Medisiinistä filateliaa

Evankeelisen Jung-Stilling-sairaalan postitusleima. Johann-Heinrich Jung-Stilling (1740-1817) oli saksalainen kirjailija ja silmälääkäri.

C-vitamiini, karnitiini ja fyysinen suorituskykyisyys

Tohtorit Harri Hemilä ja Erkki Antila sekä Mikael Fogelholm käyvät Lääkärilehdessä mielenkiintoista keskustelua urheilijoiden lisävitamiinien tarpeesta (1,2). Hemilä ja Antila epäilevät suboptimaalisen C-vitamiinin saannin heikentävän suorituskykyä karnitiiniaineenvaihdunnan häiriön kautta. Karnitiinihan on rasvahappojen kantaja, joka siirtää pitkäketjuisia rasvahappoja mitokondrioiden sisään energiantuottoa varten ja toisaalta poistaa mitokondrioiden sisältä sinne kertyviä haitallisia aineenvaihduntatuotteita (koentsyymi A:n estereitä).

Vitamiinit ja kriittinen ajattelu

Olli J. Heinosen (edellä) ja Mikael Fogelholmin (1) kommentit sivuuttavat varsinaisen kritiikkimme (2). Heinonen tarkastelee pelkästään karnitiinimetaboliaa, mikä ei ollut kovin keskeinen aihe kirjoituksessamme. Jo kauan sitten on osoitettu, että C-vitamiinin puutoksen aiheuttamat oireet johtuvat paljolti kollageenin valmistuksen häiriöistä (3,4). Emme kuitenkaan usko, että muutokset kollageenisynteesissä on uskottavin tapa selittää C-vitamiinipuutokseen liittyvä väsymys ja alentunut suorituskyky. Ajatus, että C-vitamiinin puutos heikentää suorituskykyä juuri karnitiinisynteesin kautta, ei silti ole meidän, ja viittasimmekin asian yhteydessä Elwyn Hughesin katsaus-artikkeliin (5). Kollageenisynteesin muutokset ja karnitiinisynteesin hidastuminen eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Karnitiinilisä pidentää keripukkia potevien marsujen elinikää, mikä viittaa siihen että keripukin oireet voivat osaksi johtua alentuneesta karnitiinin tuotosta (6).