Terveydenhuollon kirjasto- ja tietopalvelut tiukassa taloudessa

Kirjasto- ja tietopalvelujen tuottavuutta on vaikeaa määrittää markoissa, mutta kliiniseen ongelmaan ratkaisua hakeva lääkäri tietää käytännössä, miten paljon aikaa ja vaivaa kuluu kadonneiden kirjojen ja lehtien jäljittämiseen. Lääkäriliiton koulutusosaston tekemän selvityksen mukaan terveyskeskuksista puuttuu usein paitsi vastuuhenkilö, joka koordinoisi hankinnat, myös kirjastotilat, joissa aineisto olisi saatavilla. Suurissa keskussairaaloissa tietopalvelut toimivat, mutta pienemmissä on samoja ongelmia kuin terveyskeskuksissa. Keskussairaaloissa on useimmiten mahdollisuus atk-pohjaiseen tiedonhakuun, valtaosassa terveyskeskuksista se toistaiseksi puuttuu.

Leena Lodenius, Pirjo Kannisto

Priorisointiseminaari Hanasaaressa: Potilaskohtaiset valinnat torjuttava säästöillä

Priorisointikysymyksiä terveydenhuollossa selvittelevä STAKESin projektiryhmä järjesti yhdessä Suomen Akatemian ja Duodecim-seuran kanssa 4.-6.10. Hanasaaressa seminaarin terveydenhuollon valintojen perusteista. Seminaari ei ehkä tuonut esiin uutta ja yllättävää, mutta se kokosi yhteen niitä huolenaiheita ja selviytymiskeinoja, joista lääkärikunnan keskuudessa on priorisoinnin tiimoilta keskusteltu. Seminaarin paneelin loppukannanotossa painottuvat keinot, joilla potilaskohtaisia valintoja voidaan välttää: säästöjä on haettava eritoten purkamalla päällekkäisiä toimintoja ja arvioimalla tutkimus- ja hoitomenetelmien vaikuttavuutta, tehokkuutta ja laatua. Tautikohtaisiin listoihin paneeli suhtautui kielteisesti, samoin hoidon rajoittamiseen muilla perusteilla kuin arvioimalla potilaan hoidosta saamaa terveyshyötyä.

Lääketieteen opetus muutoksessa

Maailmassa tapahtuvat sosiaaliset, taloudelliset, ekologiset, tieteelliset ja tekniset muutokset ovat muuttaneet inhimillisiä arvoja, eettisen keskustelun sisältöä, terveydenhuollon rakenteita ja eri professioiden luonnetta. Niinpä lääketieteen opetuksenkin on uudistuttava. Näin avasi Lääketie-teen opetuksen maailmanjärjestön (WFME) presidentti, prof. Henry Walton Lääketieteen opetuksen 2. maailmankongressin (World Summit on Medical Education) elokuussa Edinburghissa. Konferenssin teema olikin: "Lääketieteen opetus muutoksessa".

Erilaistuminen erytroleukemiasolulinjoissa HEL ja K562

Solubiologian alaan kuuluvassa tutkimuksessa on vertailtu erilaistumiseen liittyviä muutoksia kahdessa ihmisen erytroleukemiasolulinjassa HEL ja K562. Nämä solulinjat edustavat varhaista erilaistumisastetta ja ovat säilyttäneet osan monikykyisuudestään. Tämä ilmenee siten, että tietyillä solujen erilaistumiseen vaikuttavilla aineilla voidaan näissä solulinjoissa saada aikaan kypsymistä useamman eri tyyppisen verisolun suuntaan. Näitä solulinjoja on usein käytetty punasolu- ja verihiutalelinjan erilaistumisen malleina. Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu erilaistumisen vaikutuksia HEL- ja K562-solujen tukirankaproteiineihin sekä integriini- ja soluväliainereseptoreihin.

Autonomisen hermoston toimintahäiriöt aivoinfarktissa

Autonomisen hermoston toimintahäiriöitä on kokemusperäisesti tiedetty esiintyvän varsin yleisesti aivoverenkiertohäiriöiden yhteydessä, mutta systemaattiset tutkimukset alalta ovat puuttuneet. Tämän prospektiivisen työn tarkoituksena oli kartoittaa aivoinfarktiin liittyvien autonomisten häiriöiden esiintyvyyttä, luonnetta ja kliinistä merkitystä sekä määrittää kvantitatiivisesti lämmönsäätelyn ja kardiovaskulaarisen autonomisen säätelyn vaurioita käyttäen objektiivisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimukseen valittiin 98 perättäistä OYKS:n neurologian klinikkaan tullutta aivoinfarktipotilasta, joista 80:llä oli hemisfääritasoinen infarkti ja 18:lla aivorunkoinfarkti. Tutkimuksesta suljettiin pois ne potilaat, joilla oli jokin autonomisen hermoston toimintaan vaikuttava sairaus tai lääkeaine, koska tavoitteena oli tarkastella nimenomaan aivoinfarktin aiheuttamia autonomisia oireita ja löydöksiä. Potilaiden tutkimustuloksia verrattiin ikä- ja sukupuolivakioitujen terveiden verrokkien tuloksiin.

Toimintapäivä lääkärien työllistämiseksi

Lääkärien työttömyyden torjumiseksi järjestettiin 29.9. toimintapäivä, johon lääkärijärjestöt ja lääketieteen opiskelijat osallistuivat aktiivisesti. Helsinkiläiset opiskelijat kävivät luovuttamassa eduskuntaryhmille vetoomuksen eurolääkärikoulutusta varten tarvittavien virkojen perustamiseksi, kuopiolaiset opiskelijat mittasivat verenpainetta torilla ja oululaiset järjestivät mielenosoituksen. Toimintapäivään kuuluivat myös tiedotustilaisuudet, joissa vanhempia kollegoita kehotettiin vapaaehtoiseen töiden uusjakoon valmistuvien lääkärien hyväksi.

Professori Kari Launiala Kansalaisjärjestöt merkittäviä terveydenhuoltoprojektien toteuttajia kehitysmaissa

Kansalaisjärjestöjen osuus terveydenhuollon kehitysyhteistyössä lisääntyi merkittävästi 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Erityisesti vuonna 1990 tapahtunut järjestöjen omavastuun vähentäminen 40 %:sta 25 %:iin lisäsi niiden kiinnostusta hakea FINNIDAlta tukea terveysprojekteihin. Niinpä vuonna 1991, jota vuotta koskeva raportti on juuri ilmestynyt ja toimii tämän artikkelin lähdemateriaalina, yli 200 järjestöä haki tukea erityyppisiin hankkeisiin.

Unicef-viikko 18.-23. lokakuuta omistettu Guinean ja Nepalin naisille

Afrikassa, Guinean aarniometsissä ja Aasiassa, Nepalin vuorten rinteillä kokoontuu usein eri-ikäisistä naisista muodostuvia ryhmiä. Guineassa he saattavat kokoontua kuuntelemaan maaseuturadion lähetystä, jossa kerrotaan mitä äidin tulee tietää, jos lapsi sairastuu. Nepalissa ryhmän on ehkä koonnut kylään saapunut kouluttaja, joka kertoo lainoista, joita naisryhmät voivat ottaa oman pikku liiketoiminnan aloittamiseksi.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030