Turun synnytys- ja kätilöoppilaitos

Kätilöiden koulutus Suomea varten oli Ruotsissa 1700-luvun loppupuolella kovin vähäistä. Sisämaan suomenkielisellä maaseudulla ei ollut koulutettuja kätilöitä juuri lainkaan, mutta kaupungeissa ja rannikon ruotsalaisalueilla tilanne oli parempi. Suuressa osassa maata oltiin yhä itseoppineiden lapsenpäästäjien eli "viisaiden vaimojen" varassa. Synnytys päättyi melko usein synnyttäjän, lapsen tai molempien menehtymiseen, mutta sitäkin pidettiin vain tavanomaiseen elämänmenoon kuuluvana. Suomessa kuoli lapsivuoteeseen 1800-luvun alussa vuosittain keskimäärin 1,5 % kaikista synnyttäjistä. Lapsista syntyi kuolleena noin 4 %. Epäilemättä ainakin osa synnyttäjistä ja lapsista olisi voitu pelastaa koulutettujen kätilöiden avulla.

Katuterapian perusteet

Katuhoitoon pääsee ilman lääkärin lähetettä. Hoitoonoh-jautuminen tapahtuu useimmiten kunnallisesta sosiaali- ja terveystoimesta. Edeltäviä hoitomuotoja voivat olla mm. erityyppiset mielisairaalat, vanhainkodit, kehitys-vammahoitolaitokset, alkoholistiparantolat ym. marginaaliryhmien hoitoon perehtyneet instanssit. Hyvin harvoin nähdään tapauksia, joissa katuhoitoon olisi tultu suoraan yksityisistä hoitosuhteista.

20.9.1993 Päättämisen vaikeudet laman aikana

Julkisessa terveydenhuollossa on säästetty määrätietoisesti nyt runsaan kahden vuoden ajan. Kuntien verotulojen ja valtion tuen väheneminen yhdessä massatyöttömyyteen liittyvien sosiaalimenojen lisääntymisen kanssa ovat ajaneet kuntien rahoituksen äärimmäisen tiukalle. Ylläpidetyt palvelujärjestelmät ovat joutuneet "erityistilintarkastukseen": itsestäänselvyyksiä ei enää ole, toiminnan sisältöä, määrää ja kuluja seurataan, perusteluja kysellään entistä tiukemmin.

20.9.1993 Beslutsångest i lågkonjunkturen

Inom den offentliga hälso- och sjukvården har man nu sparat målinriktat under drygt två år. Krympta skatteintäkter och statliga subventioner till kommunerna har, tillsammans med de väx-ande sociala utgifter som massarbetslöshet medför, försatt kommunerna i en ytterst svår sits ekonomiskt. Den service som fått överleva har blivit föremål för "särskild revision" - ingenting är längre självklart, verksamhetens innehåll, omfattning och priser synas i sömmarna, allting måste motiveras mer utförligt än tidigare.

Sepelvaltimoangioplastiapotilaan ennuste ja seuranta

Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana sepelvaltimoahtaumien angioplastia- eli pallolaajennushoito on yleistynyt valtavasti. USA:ssa monin paikoin yli puolet invasiivista hoitoa tarvitsevista sepelvaltimotautipotilaista hoidetaan pallolaajennuksella. Vuonna 1992 Suomessa tehtiin 1 068 sepelvaltimoiden pallolaajennusta ja 3 105 ohitusleikkausta, joten pallolaajennusten osuus invasiivisesti hoidetuista oli 26 %. Koska angioplastiahoito meilläkin on vähitellen yleistymässä, tulee potilasta hoitavan lääkärin tuntea angioplastian jälkeiset ongelmat ja hoidon suuntaviivat.

Markku Ikäheimo

Impingement-olkapään tunnistus ja hoito

Impingement-olkapää on yleinen olkanivelen kiputila, johon konservatiivinen hoito useimmiten tehoaa. Suomessa onkin tarpeen tehostaa kiputilan konservatiivista hoitoa: jos lihasten voimistamiseen keskityttäisiin nykyistä enemmän, osa tämän päivän lukuisista anteriorisista dekompressioista voitaisiin välttää.

Jan-Magnus Björkenheim

Naisten alkoholiaineenvaihdunnan erikoispiirteet

Nykyisen käsityksen mukaan runsas alkoholin käyttö aiheuttaa naisille herkemmin elinvaurion kuin miehille. Osin tämän selittänee se, että naisilla veren alkoholipitoisuus nousee samansuuruisen alkoholiannoksen jälkeen keskimäärin korkeammaksi kuin miehillä. Tämä taas johtuu kehon pienemmästä nestetilavuudesta ja alkoholin vähäisemmästä palamisesta mahalaukussa. Myös muilla toistaiseksi tuntemattomilla aineenvaihdunta- ja/tai hormonaalisilla tekijöillä voi olla merkityksensä. Suuremman elinvaurioriskin takia naisten "turvallisen" alkoholinkulutuksen raja on ainakin kolmanneksen alhaisempi kuin miesten.

Risto Roine

Unettomuuden ja päiväväsymyksen psykiatriset syyt

Useinkaan ei ole helppo erottaa, johtuuko potilaan unettomuus somaattisista vai psykiatrisista syistä. Unihäiriöiden syiden etsinnässä tärkeitä työkaluja ovat kattava anamneesi, psyykkisen ja somaattisen tilan tarkka määritys sekä helppokäyttöiset unen rekisteröintimenetelmät.

Hannu Lauerma

Luulot ja sairaudet

Hoidettavien odotukset ja uskomukset ovat merkittävä tekijä lääkärien työsaralla. Monet vääristyneisiin tulkintoihin ja merkityksiin pohjautuvat pelot ja luulot ovat usein vaikeasti kohdattavia ja hoidettavia. Luulot voivat liittyä omaan terveydentilaan, ja sairastunut voi myös kuvitella ympäristön kohtelevan häntä huonosti tai halventavasti. Näistä varsinkin vanhuksilla yleisistä luuloista koituu usein lääkärille paljon ylimääräistä työtä ja harmia. Ratkaisevaa on ongelmien tunnistamis- ja käsittelytaito.

Matti Viukari

Nivelreuma ja munuaiset

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää munuais- ja virtsatiesairauksien esiintyvyyttä, luonnetta sekä mahdollisia riskitekijöitä 15 vuotta täyttäneillä valikoimattomilla nivelreumapotilailla. Tutkimukseen valituista 15 vuotta täyttäneistä tamperelaisista nivelreumapotilaista 604 osallistui poikkileikkaustutkimukseen ja 438 tutkittiin sairauskertomustietojen perusteella (miehiä 215 ja naisia 827). Tuloksia verrattiin iältään ja sukupuoleltaan vakioituun 457 verrokin aineistoon.

Nenän ja sivuonteloiden papillooma

Tutkimuksen aiheena on sinonasaalinen (nenän ja sivuonteloiden) papillooma. Kyseessä on suhteellisen harvinainen, benigni kasvain, joka kuitenkin kliinisesti käyttäytyy aggressiivisesti ja hoitamattomana voi aiheuttaa vakaviakin komplikaatioita. Lisäsi se voi johtaa syöpäkasvaimeen samalla alueella.

Nimityksiä

Turun yliopistollisen keskussairaalan keuhkosairauksien klinikan apulaislääkärin virkaan LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Anne Böök 1.9.93- 31.10.94 (hakijoita 7).

Laillistetut lääkärit

Laura Maaria Airas, Minna Susanna Cecilia Kauhanen, Jan Peter Knaster, Hans Gunnar Lindroos, Heidi Maarit Murtomäki, Tiina Anneli Pärssinen

Erikoislääkärin oikeudet

Tuovi Helena Hakala, silmätaudit; Kimmo Juhani Mattila, sisätaudit

Suppeat erikoisalat

Seija Elisa Grénman, gynekologinen sädehoito (naistentaudit ja synnytykset); Juha Kalevi Kalske, ortopedia ja traumatologia (kirurgia)

Väitelleitä

LL Matti Juhani Varpula, Ultra low field (0.02T) magnetic resonance imaging of the female pelvis (diagnostinen radiologia), Turun yliopisto.

Burst suppression - purkaus-vaimennus vai purske-vaimentuma.

Lääkärilehdessä 24/93 Kälviäinen, Mervaala ja Riekkinen esittelevät hyvin status epilepticuksen hoidon nykyiset periaatteet. Artikkeliin liittyvässä kuvassa kirjoittajat esittävät EEG:n ns. burst suppression -ilmiön. Koska tämä on ilmiö, joka, kuten artikkelistakin ilmenee, jokaisen aivojen hyvinvoinnista kiinnostuneen teho-osaston lääkärin ja anestesiologin pitäisi tuntea, esitän harkittavaksi sen suomenkieliseksi nimitykseksi purske-vaimentuma mieluummin kuin purkaus-vaimennus, jota kirjoittajat käyttävät.

Lääketieteen paradigmasta

Lääkärilehdessä 24/93 kirjoittaa "Dos Quixote" lääketieteen paradigman muutoksesta. Mikäpä siinä, paradigma alkaa olla puhkikulunut käsite, mutta dosentti Quixote osuu monta kertaa asian ytimeen. On kuitenkin liioittelua väittää, että Thomas S. Kuhnin kirja The Structure of Scientific Revolutions (1962) olisi eräs tieteen filosofian perusteoksia. Ei tieteen filosofia sentään niin kehittymätöntä ole. Ongelma on siinä, että tieteen filosofian perusteokset - muittenkin alojen raamattujen tapaan - ovat tuskallisen vaikeita ymmärtää ilman vuosikausien tai vuosikymmenien mittaista intensiivistä perehtymistä asiaan. Eräs kuuluisimpia ko. kirja varmasti on. Tämä johtunee suurelta osin siitä, että Kuhnia on suhteellisen helppo ymmärtää länsimaisesta "positivistisesta" paradigmasta käsin. 1930-luvulla kirjoitti puolalais-venäläis-juutalainen lääkäri Ludwik Fleck kirjan Die Entstehung und Entwicklung einer wissenschaftlichen Tatsache, tieteellisen tosiasian synty ja kehitys. Tämä aikanaan tuntemattomaksi jäänyt kirja käännettiin englanniksi vasta 1970-luvun lopulla. Monet katsovat nykyisin, että Fleck oli 1930-luvulla jo tasokkaasti ylittänyt sen käsityksen, jolla Kuhn tuli 30 vuotta myöhemmin kuuluisaksi.

Poikia suosivat gerbiiliäidit

Raskausajan hormonit vaikuttavat siihen, kuinka suuri on koiraiden osuus syntyvistä gerbiilinpoikasista. Merkittävää asiassa on se, että kysymyksessä ovat hormonimuutokset edeltävän sukupolven sikiönkehityksen aikana.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Mitokondrioiden geenivirheet

Jokainen solumme sisältää satoja mitokondrioita, joiden pääasiallinen tehtävä on soluhengitys: tuottaa ravintoaineista solulle hapen avulla energiaa. Mitokondrioiden toiminnassa on runsaasti piirteitä, jotka viittaavat niiden bakteerialkuperään. Ilmeisesti esihistoriallinen anaerobinen solu pyydysti happea käyttävän bakteerin solulimaansa, ja evoluution myötä tästä bakteerista kehittyi soluorganelli, mitokondrio.