Työikäisen sydäninfarktipotilaan eloonjäämisennuste

Sydäninfarktipotilaiden ennuste on kirjallisuuden mukaan viime vuosikymmeninä parantunut huomattavasti. Nopeasti aloitetun liuotushoidon on todettu vähentäneen kuolleisuutta, mutta potilaiden hyvä selviytyminen johtuu myös muusta hoidon tehostumisesta. Jorvin sairaalan työikäisten sydäninfarktipotilaiden seurantatutkimuksesta käy ilmi, että myös Suomessa sydäninfarktikuolleisuus oli pieni jo ennen liuotushoidon yleistymistä.

Ulla Idänpään-Heikkilä, Juhani Julkunen, Timo Saarinen

Milloin käytän asikloviiria?

Mitä heikompi on potilaan vastustuskyky, sitä vaarallisempia ovat herpesryhmän virukset. Tämä koskee sekä piilemään jääneiden infektioiden aktivoitumista että uusia tartuntoja. Koska immuunipuutteisten potilaiden määrä on kasvamassa, myös herpesinfektioiden ja varsinkin vaikeiden sairastumisten määrä lisääntyy. Vaikeita vesirokkotapauksia oli ainakin Turun seudulla viime vuonna poikkeuksellisen monta. Asikloviiri-viruslääke tehoaa osaan herpesryhmän viruksista - varicella-zoster-virukseen ja herpes simplex -virukseen. Lääkkeen mielenkiintoisuudesta kertoo se, että sitä koskevien julkaisujen määrä on jo tuhansissa. Pääosa herpesryhmän infektioista on lieviä eikä vaadi antiviraalista lääkehoitoa, mutta joissakin tapauksissa asikloviiri on välttämätön ja saattaa jopa pelastaa potilaan hengen.

Pentti Hänninen

Uusia käyttöaiheita toremifeenille ja tamoksifeenille

Lancetin kirjeenvaihtopalstalla on vaihdettu ajatuksia trifenyylietyleenijohdosten - käytännössä toremifeenin ja tamoksifeenin - vaikutuksista fibroblastiperäisiin kasvaimiin. Tuoreessa kirjeessä Royal Marsdeninin sairaalan kirurgit kertovat hoitaneensa desmoidikasvainpotilaita tamoksifeenilla joltisellakin menestyksellä. Muutamaa viikoa aiemmin oli tapausselostus retroperitoneaalifibroosin menestyksellisestä hoidosta tamoksifeenilla.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Syanobakteerit pitkittyneen ripulin aiheuttajina

Yhdysvaltojen armeijan lääkärit ja nepalilaiset tutkijat ovat selvittäneet uuden bakteerin yhteyttä pitkittyneeseen ripulitautiin. Uuden bakteerin sukunimeksi on ehdotettu Cyclosporaa. Tätä bakteeria on tarkkailtu kauan erityisesti Nepalissa. Se on liitetty ripulitautiin, jonka oireet ovat jatkuneet keskimäärin toista kuukautta. Oireisiin on kuulunut myös väsymys ja painon lasku. Tämä syanobakteerien kaltainen bakteeri on löydetty mikroskopoimalla ulostenäytteestä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Kätkytkuolema ja fetaalinen hemoglobiini

Kätkytkuolema on pienten lasten yleisin kuolinsyy yhdestä kuukaudesta yhden vuoden ikään. Kätkytkuolema määritellään selittämättömäksi, koska sen syyt ovat paljolti vielä hämärän peitossa. Asiantuntijat ovat kuitenkin jokseenkin yksimielisiä siitä, että hapenpuute on keskeisellä sijalla patogeneesissa. Taudin uhreilla on todettu keuhkojen pikkuvaltimoissa ja oikeassa kammiossa lihaskerroksen hypertrofiaa, luuytimen ulkoista verenmuodostusta, luuytimessä normoblastien hyperpla- siaa, ruskean rasvan ja lisämunuaisen ytimen liikakasvua sekä muutoksia hankakeräsessä (carotid body). Aivorungossa gliamäärä on lisääntynyt, hermojen myelinaatio viivästynyt ja keuhkojen neuroendokriinisissä soluissa muutoksia, jotka kaikki saattavat huonontaa kardiorespiratorista säätelyä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Mikä se modeemi on?

Maailmassa on suuri joukko tietokoneita ja niissä paljon erilaista tietoa. Kun haluaa päästä selaamaan vaikkapa lääketieteellistä aineistoa, yksinkertaisin ratkaisu on modeemi. Sen avulla voi puhelinverkkoa pitkin muodostaa yhteyksiä tietokoneisiin eri puolilla maailmaa. Lääkärilehden kirjoitussarja tietokannoista ja niiden käytöstä jatkuu modeemien esittelyllä. Sarjan ensimmäinen kirjoitus julkaistiin numerossa 18/93 ja toinen numerossa 22-23/93.

Juha Salonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030