Uutta eloa elvytykseen

Palasin juuri Brightonista Euroopan ensimmäisestä elvytyskongressista. Vaikka kongressin antiin kuuluvat myös uudet elvytyssuositukset, jäävät ne jälkeen paineluelvytyksen tehostamiseksi tarkoitetusta "imukupista", jota voidaan pitää käänteentekevänä uutuutena.

Tuliko kiire?

Otsikon kysymys nousee mieleen, kun perehtyy neljän arvovaltaisen lääkäriseuran ja Suomen Sydäntautiliiton korkeatasoisen asiantuntijatyöryhmän vastikään liikkeelle laskemaan suositukseen, joka koskee aikuisten hyperlipidemioitten diagnostiikan ja hoidon suuntaviivoja. Julkaisun sanoma arvioitiin syystä niin tärkeäksi, että se postitettiin julkistamispäivänään ainakin maan sisätautilääkäreitten luettavaksi.

Roima harppaus kohti vankkaa evästä

Kollega Olli Suhonen on katsonut aiheelliseksi arvioida Suomen Sisätautilääkärien Yhdistyksen, Suomen Kardiologisen Seuran, Suomen Sydäntautiliiton, Kunnallislääkärit-yhdistyksen ja Suomen Teollisuuslääketieteen Yhdistyksen työryhmän suositusta "Hyperkolesterolemian ja muiden hyperlipidemioiden diagnostiikan ja hoidon suuntaviivat aikuisilla 1992". Kollega tuntuu tervehtivän ajankohtaistetun suosituksen asiasisältöä hyväksyvin äänenpainoin. Suosituksessa esiintuodut uudet asiat saavat myöskin kannatusta. Kollega Suhonen epäilee, että asiantuntijaryhmälle tuli kiire uusia hoitosuosituksia julkaistaessa. Tämä pitää paikkansa. Maassamme alkoi ilmetä merkkejä siitä, että asianmukaisesti hoidossa olevat, vaikeaa hyperkolesterolemiaa sairastavat potilaat luopuivat hoidosta yksipuolisen ja harhaanjohtavan tiedottamisen seurauksena ilmeisesti osin jopa hoitavien lääkäreiden hyväksyessä tilanteen. Ilmenipä hoidon tehokkuudesta epäilyjä tämän lehden sivuillakin. Näistä syistä työryhmä halusi kiireellisesti muistuttaa asian parissa toimivia lääkäreitä ajankohtaisista tiedoista ja ruokavalion sekä lääkehoidon merkityksestä sepelvaltimotaudin ehkäisyssä ja hoidossa.

Salakavala alkoholin kohtuukäyttö

Suomen Lääkärilehden numerossa 31/92 Pekka Sillanaukee ym. selventävät rajaa alkoholin kohtuukäytön ja suurkulutuksen välillä. Tämä osa kirjoituksesta ei kaipaa kritiikkiä.

Vastine edelliseen

Kiitämme LKT Antti Muurosta ja Professori Matti Hillbomia kritiikistä koskien "Alkoholin suurkulutuksen kriteerit" -artikkeliamme. Kirjeessään he toteavat, ettei potilaita pidä neuvoa käyttämään alkoholia ja ettei kertakäytölle saa asetettaa rajoja. Jos Muurosen ja Hillbomin ohella joku muu on päätynyt artikkelin perusteella samoihin johtopäätöksiin, haluannme esittää seuraavat selvennykset.

Lisää työtilaisuuksia lääkäreille

Lääkäreiden työllisyystilanteen pahennuttua nopeasti kuluvan vuoden aikana ovat monet lääkärit kyselleet mahdollisuutta jakaa töitä uudelleen.

Käyttöohjeen mukaan käytettynä kalium/ magnesiumvalmisteet ovat turvallisia

Dos. Markku S. Nieminen kirjoitti Lääkärilehdessä 33/92, että kaliumvalmisteet voivat olla itselääkinnässä vaarallisia.

Hyperglykemia ei liitykään aivohalvauskuolleisuuteen

Jotkut tähänastiset tutkimukset ovat päätyneet siihen, että hyper-glykemia sellaisenaan vaikuttaa epäedullisesti aivohalvauspotilaan ennusteeseen, mistä on pääteltävä, että akuutin vaiheen hyperglykemiat tulisi näillä potilailla hoitaa mahdollisimman tehokkaasti. Toisaalta, tuntien aivojen aineenvaihdunnallisen glukoosintarpeen, voisi kuvitella liian aktiivisen glukoositason laskun olevan jopa haitaksi.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

ACE-estäjät tutkimusten valokeilassa

New England Journal of Medicine -lehden samassa numerossa julkaistiin kolme suurta ACE-estäjätutkimusta. SAVE-tutkimuksessa oli mukana yli 2 200 infarktin sairastanutta potilasta, joille annettiin lumelääkettä tai kaptopriilia kasvavina annoksina (maksimissaan 50 mg x 3) ja haluttiin selvittää, missä määrin ACE-estäjä vaikutti sydänkuolleisuuteen siinä vaiheessa, kun sydänlihasseinämä hakee uutta muotoaan (remodelling) infarktin jälkeen (3-16 vrk akuutista vaiheesta). CONSENSUS II -tutkimuksessa puolestaan annettiin enalapriilia tai lumelääkettä vuorokauden kuluessa infarktin alusta saman asian selvittämiseksi: voidaanko ACE-estäjällä vähentää epäedullista sydämen uudelleenmuovautumista? Tässä pohjoismaisessa tutkimuksessa oli mukana mm. 17 suomalaista sairaalaa, kussakin 1-131 potilasta; kaik- kiaan oli mukana 6 090 potilasta. Kolmas suuri ACE-tutkimus, SOLVD, halusi selvittää voidaanko enalapriililla vaikuttaa kliinisesti terveen mutta sydämeltään vajaatoiminnan rajoilla olevan henkilön sydänsairastavuuteen, kuolleisuuteen ja sairaalapalvelujen käyttöön. Tässä tutkimuksessa oli mukana yli 4 200 potilasta ja tabletteina nautitun enalapriilin annos vaihteli välillä 2,5-20 mg vuorokaudessa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Fluorokinoloneille resistentit kampylobakteerit

Espanjalainen kollega Mallorcalla on seurannut ripulipatogeenien fluorokinoloniresistenssin kehittymistä alueellaan usean vuoden ajan. Salmonellat ovat pysyneet varsin herkkinä siprofloksasiinille; 1986-91 hän löysi vain kaksi resistenttiä bakteeria yhteensä 2 043 tutkitusta (0,1 %).

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Kissan raapimasta salpingiitti

37-vuotias nainen (G2P1, yksi abortti) tuli vastaanotolle pari päivää jatkuneiden oikeanpuolisten alavatsakipujen takia. Kivut säteilivät selkään ja epigastriumiin. Kuukautiset olivat päättyneet kuusi päivää ennen vastaanotolle tuloa. Sukupuolitauteja ei potilaalla ollut ollut eikä hän käyttänyt kierukkaa. Koituksia hänellä ei ollut kymmeneen vuoteen miehensä sotainvaliditeetin takia.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Kissanraapimataudin etiologia

Kissanraapimataudin etiologia on kuvattu avoimeksi vielä pari vuotta sitten painetussa infektiotautien oppikirjassa. Tauti on yleinen lymfadenopatian aiheuttaja lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Primaarileesio tulee raapiman kohdalle 3-10 päivän kuluessa. Imusuoniston oireet alkavat yleensä parin viikon kuluessa raapimisesta. Krooninen regionaarinen lymfadenopatia voi olla varsin mahtavakin katsella, mutta potilas siitä huolimatta voi yleensä hyvin. Kolmasosalla on kuumetta ja neljäsosalla pahoinvointia. Diagnoosissa voidaan käyttää apuna ihotestiä, jota ei kuitenkaan ole kaupallisesti saatavana. Lääkitystä ei tautiin toistaiseksi tiedetä. Tauti paranee parin kuukauden aikana itsestään.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Vanhat hyvät tietokoneet

Ensimmäiset reikäkorttini lävistin vuonna 1964 IBM 1620 -tietokoneelle. Se oli Helsingin Yliopiston laitosten yhteiskäytössä oleva kone. Koneen muisti ja suorituskyky vastaavat pelikoneena käytettyä Commodore 64-laitetta. Odotan jännityksellä aikaa, jolloin lapset leikkivät Cray-superkoneilla.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Mittava lääkealan tietoteos

Pääasiassa brittivoimin on tuotettu käsikirjauutuus lääkkeistä. Kirja koostuu kahdesta kookkaasta volyymista sekä nyt myös ensimmäisestä suplementista, joka ilmestyi vuoden 1992 loppupuolella.

Toimittanut Timo Klaukka

Kliinisesti painottunut histologian käsikirja

Stephen S. Sternberg on toimittanut uuden histologian käsikirjan. Hänen edellinen kirurgisen patologian käsikirjansa onkin jo ehtinyt kulua käytössä muutaman vuoden.

Toimittanut Timo Klaukka

Perusteellista perustietoa hengityselimistä

Miksi taas uusi hengitysfysiologian kirja? Esipuheessa kirjoittaja toteaa havainneensa, että hengityselinten fysiologiasta ei ole perusopetukseen soveltuvaa oppikirjaa. Teos on tarkoitettu ensimmäisen vuoden opiskelijoille ja vastaa kirjoittajan mukaan kolmen viikon opetusjaksoa.

Toimittanut Timo Klaukka

Geneettis-epidemiologinen lähestymistapa sepelvaltimo- ja verenpainetaudin syiden selvittelyyn

Kåre Bergin ja hänen työtovereidensa toimittama kokoomajulkaisussa on 13 artikkelia sepelvaltimotaudin ja verenpainetaudin genetiikasta. Artikkelitekstit perustuvat esitelmiin, joita kirjoittajat ovat pitäneet Moskovassa WHO:n ja ranskalaisen IPSEN tutkimussäätiön järjestämässä kokouksessa.

Toimittanut Timo Klaukka

Lääkärien jatkokoulutus Pohjoismaissa

Pohjoismaisen työryhmän julkaisu esittelee eri maiden järjestelmät

Toimittanut Leena Tuuteri

Uusia tuulia Etelä-Afrikan lääkäriliitossa

Etelä-Afrikkalainen oikeuslääkäri, tri Gluckman, joka on kolmenkymmenen työvuotensa aikana tehnyt ruumiinavauksen parille sadalle sellissä kuolleelle vangille, sai tänä syksynä tarpeekseen (1). Hän oli kolmesti vedonnut hallitukseen pyytäen toimenpiteitä ihmisten suojaamiseksi "valtion palvelijoiden raakuutta" vastaan. Kun tämä ei johtanut toimenpiteisiin, tri Gluckman kirjoitti Etelä-Afrikan suurimpaan sanomalehteen poliisien tekemistä vankien murhista.

Toimittanut Leena Tuuteri

Nytkäykset

Harmaantuva maamme ei voi juuri nyt väittää, että harmaa olisi toivon väri.