Budjetti, koulutus ja työvoiman liikkuminen

Kun hallitus heinähelteillä kokoontui puimaan tulevan vaalivuoden budjetin perusteita, suurimmaksi uutiseksi 40 miljardin euron budjetissa muodostui 500 euron muuttoavustusehdotus. Voisiko media johtaa kansaa enemmän harhaan työllisyyden ongelmien ratkaisukeinoja pohdittaessa?

Heikki Pälve

Mistä tyypin 2 diabetes johtuu?

Tyypin 2 diabetes on oppikirjojen mukaan vahvasti perinnöllinen ja puhkeaa geenien ja epäedullisten ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Vuonna 1992 diabeteksen esiintyvyys keski-ikäisessä miesväestössä oli noin 10 %, naisväestössä noin 7 % (1), mutta vuosikymmen myöhemmin vastaavat luvut olivat jo 16 % ja 11 % (2). Muutos on hälyttävä: diabeetikkoja on siis Suomessa jo noin puoli miljoonaa. Perintötekijöissä ei näin lyhyessä ajassa tapahdu muutoksia - onko yhteiskunta siis todellakin muuttunut näin "diabetogeeniseksi"?

Johan G. Eriksson

TÄKY uhkaa potilas-lääkärisuhdetta

Suomessa potilas on voinut aiemmin vaikuttaa siihen, kuka häntä hoitaa. Julkisella sektorilla on voinut esittää toivomuksen hoitavasta lääkäristä ja toive on huomioitu mahdollisuuksien mukaan. Sen lisäksi potilas on voinut varmistaa tietyn lääkärin hoidon maksamalla erikoismaksuluokan (EML) korvauksen. Nyt EML-järjestelmästä ollaan luopumassa ja julkisella sektorilla lääkärin valitseminen vaikeutuu.

Kaj Öhman

Reisiluun kaulan murtumien hoito -artikkelista puuttui viittaus Käypä hoito -suositukseen

Suomen Lääkärilehdessä 36/2006 (s. 3577-84) julkaistiin katsausartikkelimme Reisiluun kaulan murtumien nykyhoito. Kirjoituksemme menee osittain päällekkäin alkuvuodesta Duodecimin Terveysportissa elektronisessa muodossa julkaistun lonkkamurtumapotilaiden hoitoa käsittelevän Käypä hoito -suosituksen kanssa. Käsikirjoituksen kirjoitus- ja lähetysaikataulusta johtuen kyseinen merkittävä valtakunnallinen hoitokäytäntösuositus jäi kirjoituksessamme huomioimatta ja referoimatta, mikä olisi ollut ilman muuta aiheellista. Pahoittelemme tätä syvästi.

Antti Eskelinen, Pekka Paavolainen, Jarmo Vuorinen, Ville Remes

Nuoret tarvitsevat asiallista tietoa lääkkeistä

Suomalaislapset ja -nuoret käyttävät lääkkeitä yleisesti. Lääkkeisiin liittyvät asiat kiinnostavat lapsia ja nuoria, mutta heidän tietonsa niistä ovat pirstaleisia ja lääkkeisiin liittyy vääriä käsityksiä.

Riitta Ahonen, Katri Hämeen-Anttila

Lausunto vakuutusyhtiölle ja potilastietojen luottamuksellisuus

Kuluneen vuoden aikana potilastietojen ilmoittamismenettelystä vakuutusyhtiöille on syntynyt yllättävä erimielisyys. Vakuutusala on itse aikanaan laatinut E-lausuntolomakkeen lakisääteisen tapaturmavahingon selvittämiseksi vakuutusyhtiöille. Kyseisessä lomakkeessa on tarvittavat tiedot vakuutuskorvauksen perusteeksi. Nyt lääkäreitä ja toimipaikkoja pyydetään lähettämään sairauskertomuskopiot, joista vakuutusyhtiö arvioi saavansa tarvitsemansa tiedot.

Heikki Pälve

Mittaaminen ja terveydenhuolto

Mittaaminen, kvantitointi, liittyy erottamattomasti suureen osaan inhimillistä yhteiseloa. Kaikenlaisessa hyödykkeiden vaihdannassa haluamme tietää, millä panostuksella mitäkin saamme. Mittaaminen on myös johtamistoimessa keskeinen ohjausvälineen osa. Niinpä käytössä koeteltu sanaparsi sanookin, että mitä ei voida mitata, sitä ei voida johtaakaan; ja ihan yhtä sattuvasti: mitä mittaat, sitä saat.

Martti Kekomäki

Vaikea sepsis esittäytyy - ja jo oli aikakin!

Vaikeassa sepsiksessä infektion aiheuttama elimistön tulehdusvaste on jopa epätarkoituksenmukaisen voimakas ja haitallinen ja aiheuttaa monien elinten toimintahäiriöitä. Vaikea sepsis on infektiosairaus, mutta sen hoito on usein kaikkea muuta kuin varsinaista infektiotaudin hoitoa. Mikrobilääkehoito on oleellinen osa vaikean sepsiksen hoitoa ja sen viivästyminen heikentää potilaan ennustetta merkitsevästi. Mutta mikrobilääkehoito ei yksin riitä. Tulehdusmyrskyn raunioittama elimistö tarvitsee paitsi tulehdusreaktion vaimentamista myös varhain aloitettua, eri fysiologisiin tapahtumiin kohdistuvaa täsmähoitoa.

Esa Rintala

Tuovatko astman geenilöydökset apua kliiniseen potilastyöhön?

Astman geenilöydöksistä on julkaistu jo satoja lääketieteellisiä artikkeleita. Koko genomin kattavien geenihakujen avulla on tunnistettu yhteensä kuusi paikkaan perustuvaa uutta alttiusgeeniä astmalle ja hengitystieallergioille (ADAM33, PHF11, DPP10, GPR154, HLA-G ja CYFIP2) (1,2). Monista näistä ei ole vielä alkuperäishavainnon yleistettävyyden kannalta tarvittavaa toistoa useista populaatioista. Molekyylien funktiot ovat myös vielä huonosti tunnettuja, mikä osaltaan vaikeuttaa niiden merkityksen arvioimista astman patogeneesissä.

Tarja Laitinen

Asiakas-sana roskikseen ja potilas arvoonsa!

Kun rehellisten ja toiminnan sisältöä tehokkaasti kuvaavien nimitysten vääntäminen omituiseen muotoon tuli muotiin, sairaanhoitoon syntyi asiakas. Nimityksen typeryyttä kuvastaa pieni koe: kuvataan kipeää vauvaa. "Asiakas on itkenyt herkeämättä koko yön eikä asiakas ole suostunut ottamaan rintaa."

Jyrki Joensuu

Seksistä maksamallako rikolliseksi?

Suomen Lääkärilehdessä 32/2006 kollega Claes Andersson pahoittelee kolumnissaan seksin oston kriminalisoimiseksi tehdyn lakiehdotuksen vesittämistä eduskunnassa, leimaten sitä eduskunnan työn pohjanoteeraukseksi. Olen asiasta aivan eri mieltä: Alkuperäinen lakiehdotus oli niin surkea, että sen muutoksista eduskunta ansaitsee kiitoksen. Hyvän lain pitäisi kohdistua oikeaan kohderyhmään, ei rankaista sivullisia. Lisäksi sen tulkinnan ja soveltamisen pitäisi olla helppoa ja selkeää. Lakiesitys ei mielestäni kunnioita näitä periaatteita.

Erik Eklund

Ménièren tauti - kohtauksittainen huimaus, huonokuuloisuus ja humina

Voimakas, äkillinen huimaus pelottaa. Ympäristön epämiellyttä pyöriminen, pahoinvointi ja jopa raju oksentelu herättävät epäilyn, että päässä on jokin pahasti vialla.

Toimitus

Yhteistyötä kestävällä pohjalla

Nykyaikaista terveydenhuoltoa ei olisi olemassa ilman kaupallisten yritysten kehittämiä ja valmistamia lääkkeitä, diagnostisia menetelmiä, laitteita ja muita tarpeita. Teollisuus ei puolestaan olisi pystynyt kehittämään näitä tuotteita ilman lääkärikunnan aktiivista osallistumista. Jokainen lääkäri on työssään joka päivä tekemisissä näiden tuotteiden kanssa.

Pekka Anttila, Auli Malinen

Ovatko eläkeläislääkärit uhka potilasturvallisuudelle?

"Lääkärit vaativat itselleen ikärajaa", uutisoi MediUutiset 25.8. Juttua on referoitu useissa sanomalehdissä. Laajassa kirjoituksessa epäiltiin eläkeläislääkäreiden ammattitaidon voivan heikentää potilasturvallisuutta. Potilasturvallisuus on ollut viime vuosina Lääkäriliiton toimissa näkyvästi esillä. Siksi on syytä selvittää asiaa myös osana ikääntyvän lääkärin toimintakykyä.

Heikki Pälve

Onko probioottisten bakteerien käyttö luonnonmukaista ja turvallista?

Ihminen on luotu elämään mikrobien kanssa samassa ympäristössä. Elimistön normaalifloora muodostaa yhden suurimmista "elimistämme". Normaaliflooraan on kytketty myös terveysvaikutuksia, kuten takavuosien valkoisella ratsulla ratsastavan hapatebakteereja syövän ikinuoren pitkäikäisyys. Mikrobien käyttö lääkinnälliseen tarkoitukseen on viime aikoina lisääntynyt, ja mainoksissa vilahtaa mainosmiehen keksimiä nerokkaita, mutta tarkoitukseltaan avoimia termejä, kuten "pelastajabakteeri". Olemmeko siten palanneet vanhaan symbioottiseen suhteeseen mikrobien kanssa ylenpalttisen steriloinnin ja antibioottien käytön jälkeen? Tälle ilmiölle vastakkaisena trendinä on antibakteeristen aineiden käyttö yleistynyt mitä erilaisimmissa tuotteissa, kuten pesuaineissa, kynissä ja jopa kengissä. Purkista otettujen bakteerien käyttöön liitetään uskomus harmittomuudesta, mutta tiedämmekö, ovatko kaikki meille tarjotut ihmemikrobit turvallisia?

Asko Järvinen, Minna Salminen

Sterilisaatioiden määrä on romahtanut

Sterilisaatioiden määrä kasvoi viime vuosikymmenen puoliväliin saakka, mutta sen jälkeen naisten sterilisaatioiden määrä on vähentynyt alle puoleen ja miesten sterilisaatiot kolmanneksella (kuvio 1). Taloustutkimuksen selvityksen mukaan vuosina Suomessa fertiili-ikäisistä naisista noin 14 % käytti sterilisaatiota ehkäisymenetelmänä vuonna 2003. Tämä osuus on nyt nopeasti pienenemässä. Nykyään sterilisaatioista noin 78 % tehdään naisille ja 22 % miehille. Miehen sterilisaatiotoimenpide on kylläkin helpompi ja nopeampi kuin naisen. Takavuosina jopa kampanjoitiin miesten sterilisaatioiden lisäämiseksi, mutta huonolla menestyksellä. Yhdysvalloissa naisten sterilisaatioita tehdään 700 000 vuodessa ja miesten sterilisaatioita yli 500 000 (1).

Oskari Heikinheimo, Jorma Paavonen

Kolesterolilääkkeiden korvaukset täsmennettävä hoitosuosituksia vastaaviksi

Sydän- ja verisuonisairauksia hoitavien lääkäreiden erikoislääkäriyhdistykset (Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry., Suomen Kardiologinen Seura ry. ja Suomen Verenpaineyhdistys ry.) toivat 17.5.2006 päivätyllä kirjeellään julkisuuteen näkemyksiään hintalautakunnan (HILA) esillä olleisiin suunnitelmiin. Sittemmin HILA antoi 18.5. päätöksensä, jolla rajoitettiin atorvastatiinin ja rosuvastatiinin korvattavuutta hyperlipidemioiden hoidossa. Kansaneläkelaitos teki 4.7. oman päätöksensä ja antoi ohjeet tarvittavasta reseptimerkinnästä, jonka perusteella atorvastatiini ja rosuvastatiini ovat edelleen tietyissä tapauksissa korvattavia. Ohjeet ovat lyhyet ja ytimekkäät. Peruslinja on selvä, mutta erityisesti avohoidon lääkärit ovat tuoneet esiin runsaasti käytännön kysymyksiä.

Markku Savolainen, Juha Hartikainen, Seppo Lehto, Markku Kaste

Lännessä aika unohtaa ennakkoluulot

Tutustuin kesällä Kuopion yliopiston delegaation mukana Pekingissä ja Shanghaissa kiinalaiseen lääketieteeseen: sekä moderniin länsimaiseen että perinteiseen, lähinnä akupunktioon ja yrttilääketieteeseen perustuvaan osaamiseen. Näkemäni perusteella länsimaissa olisi aika unohtaa ennakkoluulot ja rohkeasti kokeilla akupunktiohoitoa esimerkiksi epilepsioissa.

Jouko Siivola

Miksi nainen ei pääse irti väkivaltaisesta parisuhteesta?

Moni psykiatrian alalla työskentelevä on joutunut kysymään itseltään, mikä saa naisen jatkamaan suhdettaan väkivaltaiseen mieheen. Miksi väkivaltaisissa olosuhteissa kasvanut aikuinen nainen ajautuu yhä uudelleen väkivaltaiseen parisuhteeseen, josta on vaikea irtautua? Pelko miehen kostosta, taloudellinen riippuvuus tai pelko lasten menettämisestä avioerossa ei aina tunnu riittävältä selitykseltä. Miten voisimme paremmin ymmärtää näiden naisten motiiveja?

Anneli Larmo

Lääkärin on huomioitava väkivaltaa kotonaan nähneet lapset

Suomalaisen naisiin kohdistunutta väkivaltaa selvittäneen tutkimuksen perusteella on arvioitu, että noin 17 % alle 18-vuotiaista lapsista ja nuorista on nähnyt tai kuullut kotonaan äitiinsä kohdistunutta väkivaltaa. Suurella osalla heistä kyse on altistumisesta lievälle väkivallalle, mutta mukana on myös niitä, joiden kohdalla kyse on ollut vakavasta ja pitkään jatkuneesta väkivallasta. Väkivalta on yleisintä pienten lasten perheissä (1,2,3).

Mikko Oranen