Tulossa TULES-vuosikymmen

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien (TULES) kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys sekä diagnostiikkaan ja hoitoihin liittyvät vaikeudet tekevät niistä tulevaisuuden lääketieteen painopistealueen ja luovat pohjan kannattavalle tutkimustyölle. TULES-diagnostiikassa ja -hoidoissa on epätarkkuutta patofysiologian puutteellisen tuntemuksen vuoksi. Vääriä ja tarpeettomia diagnostisia ja hoidollisia toimenpiteitä tehdään edelleen. Epätarkkuus aiheuttaa hoitomenetelmien heikkoa vaikuttavuutta ja ylimääräisiä, jopa turhia yhteiskunnallisia kustannuksia.

Mats Grönblad

Miten parantaa hengityselinsairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa kehitysmaissa? Raportti WHO:ssa pidetystä kokouksesta

Kirjoittaja osallistui Hengitys ja Terveys ry:n edustajana (järjestöllä on virallinen asema WHO:n yhteistyöelimenä) WHO:n aloitteesta toukokuisessa Genevessä järjestettyyn workshop-tyyppiseen kokoukseen "Management of Respiratory Illness in Youth and Adult". Kaksiviikkoiseen kokoukseen osallistui noin kaksikymmentä asiantuntijaa 17 eri maasta.

Sirkku Vilkman

Vanhempien etninen alkuperä merkittävämpi lapsikuolleisuusriski kuin ammattiryhmä

Lapsikuolleisuuden eroja ammattiryhmien välillä pidetään perinteisesti keskeisenä yhteiskunnan sosiaalisen tasa-arvoisuuden mittarina. Tuoreessa Ranskan kansallisen tilastokeskuksen (INSEE) tutkimuksessa selvitellään näitä eroja ja niiden muutoksia ranskalaisessa yhteiskunnassa vuosina 1956-89. Isän ammattiryhmän vaikutus lapsikuolleisuusriskiin on vähentynyt Ranskassa huomattavasti. Laajan siirtolaisuuden maassa lapsikuolleisuuden tilastolliset erot selittyvät nykyään vanhempien etnisellä alkuperällä.

Virpi Latva

Marie Curie - radiumin keksijä, fyysikko ja kemisti

Marie Curie, alunperin Manya Sklodowska (1867-1934), oli puolalaissyntyinen fyysikko ja kemisti, jonka ura sivusi myös lääketiedettä. Hänen isänsä oli matematiikan ja fysiikan opettajana Venäjän hallitsemassa Puolassa. Manya oli etevä oppilas kouluaikana, mutta sen jälkeen hänen oli varojen puutteessa ryhdyttävä heti opettajaksi. Samalla hän osallistui salaa kansallismielisen "vapaan yliopiston" toimintaan luennoiden puolan kielellä naistyöläisille. Manya otti 18 vuoden ikäisenä kotiopettajattaren paikan ja koki sen aikana onnettoman rakkaussuhteen. Ansaitsemillaan varoilla hän rahoitti sisarensa Bronian lääketieteen opiskelua Pariisissa. Avustamiseen kuului, että sisaren tuli vuorostaan auttaa häntä.

Arno Forsius

Kapseli ja näyttöön perustuva terveydenhuolto

On tärkeätä, että lääkäreille kaupallisen lääkeinformaation vastapainoksi annetaan luotettavaa tietoa lääkkeistä ja niiden paikasta terveysongelmissa. Monipuolisen ja menetelmällisesti luotettavasti kootun tiedon merkityksen ymmärtäminen lisää näyttöön perustuvan terveydenhuollon menetelmien käyttöä myös lääketiedotuksessa. Tämän ajattelun ilmentymiä ovat mm. Cochrane-yhteistyö, terveydenhuollon menetelmien arvioinnin keskukset ja hoitosuositusohjelmat.

Elina Hemminki, Marjukka Mäkelä, Risto Roine

Angina pectoriksen luokittelusta

Luin SLL:n numerosta 20-21/10.7.1998 Tri Pentti Siltasen hyvän ja asiallisen kirja-arvostelun "Hurstin yhdeksäs painos - 4,1 kg painavaa tekstiä". Haluaisin kuitenkin hieman kommentoida paria tekstissä esiintynyttä yksityiskohtaa. Ensinnäkin, ensimmäiseksi ilmestymisvuodeksi oli mainittu 1996, joka lienee painovirhe. Toiseksi haluaisin tarkentaa tilannetta angina pectoriksen luokittelusta. Residency-koulutusta Emoryn yliopiston sisätautiklinikassa läpikäydessäni tulin lukuisia kertoja istuneeksi J. Willis Hurstin apulaislääkäreille tiistaiaamuisin pitämissä koulutusmeetingeissä, joissa aihetta sangen usein puitiin. AP:n NYHA-luokitusta ei ole nimittäin NYT korvattu Canadian Cardiovascuar Societyn (CCS) vastaavalla luokituksella, vaan muutos on tapahtunut jo neljännesvuosisata sitten (1). Suomessa NYHA-luokituksen nimellä kulkenut luokittelu onkin itse asiassa juuri tämä CCS-luokitus, mutta sen tarkempi alkuperä on siellä jäänyt hämärän peittoon. Alkuperäistä AP:n NYHA-luokitusta ei sen sijaan ole ollut olemassa vuoden 1973 jälkeen ja vuonna 1976 ilmestynyt CCS-luokitus on korvannut hylätyn NYHA-luokituksen (2,3). J. Willis Hurst kommentoi asiasta vuonna 1990 eräässä julkaisussaan näin: "The New York Heart Association classification was formerly used by many physicians, but it was abandoned in 1973 when the criteria committee eliminated the functional classification and added the new cardiac status category to the complete diagnosis" (3). Hän jatkaa edelleen: "The Canadian Cardiovascular Society Classification (CCSC) is now used almost universally." Kunnia AP:n luokituksesta siten kuuluu kanadalaisille eikä NYHA:lle. Sen sijaan alkuperäinen sydämen vajaatoiminnan NYHA-luokitus on edelleen voimassa ja käyttökelpoinen.

Petri Korkeila

"Luultua yleisempi" -sanonta lääketieteessä

Lääkärilehdessä (SLL 25/98) oli jälleen kerran artikkeli, jonka otsikossa esiintyi yllämainittu sanonta ("Lääkehoito - luultua yleisempi hyponatremian syy"). Tämä tapa on yleinen myös päivä- ja viikkolehtien, tv:n ja radion uutisoinnissa. Käsitykseni mukaan ammattitaitoinen tutkija ja lääkäri on kiinnostunut aikaisemmasta tiedetystä tiedoista, ei luuloista - elleivät juuri viimemainitut satu olemaan tutkimuskohteena.

Antti Hernesniemi

Avataanpa suuta...

Kuvien potilailla on kieliongelma, mutta vain yksi on kovasti kipeä. Yksi puuhastelee kielensä kanssa turhaan. Vain yhdelle on tarjolla spesifiä hoitoa, joka sekään ei ole välttämätön. Sivulla 2991 ihotautilääkäri perustelee, miksi yksi potilas tarvitsee vain diagnoosin, yksi voisi käyttää paikalliskortikoidia ja yksi syödä lääkettä - tai vaihtoehtoisesti kaikkia voisi ilman lääkkeitä rohkaista: "kyllä se siitä..." KUTEN KUVASTA NÄKYY VASTAUS

Raimo Suhonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030