Uutiskirje Aasiasta Perinteisen lääketieteen suosio kasvaa

WHO:n läntisen tyynenmeren aluetoimiston mukaan perinteinen lääketiede eli "traditional medicine" on tullut entistä suositummaksi. Perinteiselle lääketieteelle, jota usein kutsutaan myös orientaali- eli itämaiseksi lääketieteeksi, on kehittynyt yhä tärkeämpi rooli varsinkin kehitysmaiden perusterveydenhuollon palvelujen tarjoajana. Sen käytöllä on pitkä, vuosituhansia jatkuva historia etenkin Kiinassa, mutta sillä on merkittävä asemansa myös Japanissa, Etelä-Koreassa ja Vietnamissa.

Seppo Suomela

Mielenterveys Euroopan asialistalle

Mielenterveyden häiriöiden aiheuttama taakka yksilöille, perheille ja koko yhteiskunnalle on huomattava. Epidemiologisten tutkimusten mukaan lähes viidesosa aikuisväestöstä kärsii tietyllä hetkellä jostakin mielenterveyden häiriöstä, ja valtaosalla heistä on myös jonkinasteisen hoidon tai huomion tarve. Näiden häiriöiden elinaikaisen prevalenssin on viimeaikaisissa tutkimuksissa todettu olevan jopa 50 %. Mielenterveyden häiriöt ovat myös yhteydessä selvästi lisääntyneeseen kuolleisuuteen: esimerkiksi hiljattain julkaistusta suomalaisesta tutkimuksesta ilmenee, että mielisairaaloista kotiutettujen potilaiden kuolleisuus oli neljän ja puolen vuoden seuranta-aikana noin nelinkertainen verrattuna vastaavanikäisen normaaliväestön kuolleisuuteen. Mielenterveyden häiriöiden tuottama inhimillinen kärsimys on suuri.

Ville Lehtinen, Eero Lahtinen

Kaikki mitä olet aina halunnut tietää lääkehoidosta? Rohto-ohjelma ravistelee rationaaliseen lääkehoitoon

Suomalainen lääkehoito tiedetään periaatteessa asialliseksi ja lääkkeiden käyttö kohtuulliseksi. Silti lääkehoitoon liittyy joukko ilmeisiä ongelmia, jotka eivät ole väistyneet monista hyvistä suosituksista, kirjoituksista tai kurssituksista huolimatta. Nyt lääkärit halutaan itse ruotimaan ongelmakenttää ja etsimään keinoja lääkehoidon rationalisoimiseksi.

Suvi Sariola, Timo Klaukka

Tutkimusmenetelmän positiivinen ennustearvo - lääketieteen virtuaalilemmikki

Lääketieteellisessä julkaisussa oli taannoin artikkeli, jossa vaadittiin laboratoriokokeiden järkiperäistämistä ja todettiin mm., että on hullua kun terveyskeskus ottaa laboratoriokokeen ja lähettää sen tutkittavaksi ulkopuoliseen laboratorioon ja sitten keskussairaala ottaa samasta potilaasta saman kokeen ja lähettää sen samaan ulkopuoliseen laboratorioon ja lopulta sairaalassa otettua koetta pidetään lopullisena viisautena. Sinänsä ansiokkaassa tekstissä myös muistutettiin, että onhan se aivan sama, otetaanko koe terveyskeskuksessa vai sairaalassa, jos laboratoriokoe sitten tutkitaan aivan samoilla menetelmillä.

Olli-Pekka Ryynänen

Uutiskirje Ranskasta

Vaikka Ranska on tottunut vastaanottamaan vuosittain noin 60 miljoonaa turistia, olivat kesä ja heinäkuussa pidetyt jalkapallon maailmanmestaruuskisat aivan uudenlainen haaste lääkäreille ja ensiapuhenkilökunnalle. Stadioneilla päivystäneiden 150 lääkärin lisäksi valtakunnallinen Sentinelles 98 -projekti kokosi yhteen 648 yksityistä yleislääkäriä, 26 SOS-lääkäri-organisaatiota, kansallisen tutkimuskeskuksen INSERMin ja kaikkien kymmenen kisa-kaupungin ensiapuverkostot, Pariisin lentokenttien terveys- ja ensiapuyksiköt sekä päästadionin kotikaupungin Saint-Denisin terveyskeskukset. Yhdistetyn yhteistyö- ja tutkimusprojektin tavoitteena oli sekä varmistaa lääkäreiden ja ensiapu-henkilökunnan katastrofivalmius että koota aineistoa massa-tapahtuman terveysvaikutuksista ympäristöönsä.

Virpi Latva

Pulskan pojan parhaaksi

Yleensä muoti on vallan hetkellinen ilmiö, joka häipyy yhtä nopsaan kuin tuleekin. Tyypillistä sille on sekin että se rietas herää henkiin jonkun kymmenen vuoden välein ja villiinnyttää uudet, hyväuskoiset uhrit yhtä julmasti. Tästä olisi itsekullakin varmasti esimerkkejä mielinmäärin. Nykylasten vaatetusta katsellessani olen vakuuttunut ettei viisastumista jälkipolvessamme ole suinkaan tapahtunut; yhtä typerän, viluisen, köyhän ja kurjan näköisiä ovat juniorimme kuin itse olimme jokuaika takaperin. Tosin tyttäreni väittää että minä se vasta näytänkin resupekalta tietä tallatessani, mutta samalla tavoinhan kritisoin isäukkoani itsekin murrosiän hormonimyrskyssä.

Potilasvahinkolaki hienosäätöön

Hallitus antoi heinäkuun alkupuolella eduskunnalle esityksen potilasvahinkolain muuttamisesta. Kansainvälisestikin myönteistä huomiota saanut potilasvahinkojärjestelmämme ydin on se, että potilaan on mahdollista saada korvausta kärsimästään vahingosta ilman oikeuskäsittelyä. Järjestelmän toinen kantava periaate on oikeus korvaukseen ilman osoitusta hoidon antaneen syyllisyydestä tai tuottamuksellisuudesta. Lakimuutoksen taustana ovat potilasvahinkolain noin 10 voimassaolovuoden aikana todetut puutteet ja ongelmat. Myös muissa pohjoismaissa on otettu käyttöön hieman suomalaisista ratkaisuista poikkeavia korvausjärjestelmiä, joista myös on kertynyt kokemuksia.

Taito Pekkarinen

Yleislääkärin käsikirjan toimitukselle

Yleislääkärin käsikirjan vuoden 1996 painoksessa on Peter Wahlbergin kirjoitus lymen borrelioosista. Siinä sanotaan ihmisen verta imevän ja borrelia spirokeettoja kantavan puutiaisen levinneen koko Etelä-Suomeen noin Pietarsaaren leveysasteelle saakka. Peter Wahlberg on myös kirjoittanut asiasta yleistajuisen esitteen, jonka on tuottanut Folkhälsan (1994). Siinä kysytään, ovatko puutiaisen pistot erityisen tavallisia Ahvenanmaalla? Vastaus: Yhtä tavallisia kuin muualla puutiaisille sopivassa maastossa, esim. Turunmaalla ja Ruotsin Roslagenissa.

Eero Nevanlinna

Vastaus Eero Nevanlinnalle

Eero Nevanlinna sekoittaa kaksi asiaa: Hänen arvostelemansa ja minun kirjoittamani tekstit koskevat puutiaisen piston todennäköisyyttä, ja hänen siteeraamansa numerot (334/100 000 jne.) taas aivan toista asiaa eli myöhäisen borrelioosin serologisesti raportoitua ilmaantuvuutta. On todettu tosiasia, että puutiaisia esiintyy koko Etelä-Suomessa Pietarsaaren leveysasteelle saakka. On myös totta, että puutiaisen pisto Ahvenanmaalla on yhtä tavallista kuin Turunmaalla ja Roslagenissa, mikäli liikkuu puutiaisen esiintymäalueilla. Puutiaisen esiintymä vaihtelee voimakkaasti samalla seudulla jopa 100 metrin välein riippuen kasvillisuudesta ym.

Peter Wahlberg

Kolme tuumoria mutta vain yhdellä puhtaat paperit

Kuvissa on kolme tuumoria: hiuspohjassa, korvalehdessä ja nenänsiivessä. Kaikki ovat periaatteessa benignejä, mutta vain yhdellä on tästä puhtaat paperit. Yksi niistä pitäisi leikata pois, mutta kiirettä ei ole. Toisen kanssa patologilla on koepalan tulkintaongelmia - etenkin, ellei lähete ole laadukas. Hoida tämä potilas ykkösjonon kiireellisyysluokassa, niin pääset itsekin vähemmällä. Yhden tuumorin synnyssä veitsi on usein syyllinen, hoidossakin harvoin parantava. Jos olet näiden tuumorien kanssa painiskellut, sinulla on luultavasti itsenäisiä hoitonäkemyksiä. Omaani olen perustellut sivulla 2475.

Raimo Suhonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030