Terveyttä kulttuurista

Suomessa on toiminut Terveyttä kulttuurista -verkosto terveydenhuollon eri tahojen ja yksittäisten asianharrastajien yhteistyönä. Aiheesta järjestettyyn seminaariin 30.1.98 kokoontui eri alojen edustajia käsittelemään kulttuuristen tekijöiden osuutta terveydenhuollossa. Aihepiiri koskettaa monia kiinnostavia kysymyksiä nykylääketieteessä ja ansaitsisi teknologisen ajattelun valtakaudella enemmän huomiota.

Johannes Lehtonen

Banaanikärpäsen alkoholiongelmista - ja vähän ihmisenkin

Ihan äkkipäätä on vaikea ajatella, että varsinkin kehitysbiologiassa laajalti käytetystä banaanikärpäsestä olisi iloa myös alkoholiriippuvuuden ja alkoholismin perimmäisten syiden tutkimisessa. Mutta uskottava kai on kun arvovaltaisessa Cell-lehdessä ilmestyi äskettäin artikkeli aiheesta (Cell 1998;93:997). Tarina on varsin mielenkiintoinen, ja kesämielellä olevan Octopuksen mielestä koejärjestelyjä ajatellen hauskakin niin totisesta tieteestä kun kysymys onkin.

Silmätautien kansanlääkintää

Näkemistä haittaavat tai näön menetystä uhkaavat silmätaudit ovat aiheuttaneet aina pelkoa. Sen vuoksi keinoilla silmätautien hoitamiseksi tai ehkäisemiseksi on ollut tärkeä osuus myös kansanlääkinnässä ennen nykyaikaisen lääketieteen aikaa.

Arno Forsius

Nyt pannaan laitos, hoito, laitoshoito ja hoitolaitos

A(m)pu tulee, palaa jo, niin ovat huonossa huudossa, suoranaisessa pannassa, terveydenhuollon laitokset. Kuntien muut laitokset eivät ole laitostavan maineessa. Miksi?

Pisara

Kotisairaala on hyvä idea, mutta vielä keskeneräinen

Erikoissairaanhoitoon kohdistuneet säästöpaineet, sairauksien tutkimisen ja hoidon nopea kehittyminen ja hoidon laajeneminen uusiin, usein iäkkäämpiin potilasryhmiin ovat synnyttäneet länsimaissa tämän vuosikymmenen alkupuolella ajatuksen aikaisemmin sairaalassa annetun hoidon järjestämisestä potilaan kotona. Idea tällaisesta kotisairaalasta on lähtöisin pyrkimyksistä hoitaa kuolevia syöpäpotilaita mahdollisimman pitkään kotona. Myös päiväkirurgian kokemukset ovat vieneet ajatuksia tähän suuntaan. Erilaisilla malleilla toimineista kokeiluista on kertynyt jo jonkin verran tutkimusraportteja, joista yhden, Tammisaaressa toteutetun suomalaisen pioneerityön tulokset julkaistaan tässä Lääkärilehden numerossa.

Taito Pekkarinen

Astmaohjelma etenee myös apteekeissa

Valtakunnallinen astmaohjelma vuosille 1994-2004 lähestyy puoliväliään. Astmaohjelma painottuu perusterveydenhuoltoon, jota erikoissairaanhoito tukee konsultaatioin sekä huolehtimalla vaikeimpien ja pahentuneiden tapausten hoidosta. Terveyskeskukset ovat nimenneet ohjelman toteutusta varten yhdyshenkilöt, tavallisimmin lääkärin ja astmahoitajan. Apteekit tulivat virallisesti mukaan astmaohjelmaan vuosi sitten, ja yhteistyö on lähtenyt paikallistasolla käyntiin pääosin vilkkaasti.

Timo Klaukka, Sirpa Peura, Petra Vidgren

Lääkärien työterveyshuollon järjestämisestä

Antaakseni sivustatukea SLL:n lääkäreiden työterveyshuoltoa ja luottamuslääkärijärjestelmää pohtivalle työryhmälle avaan keskustelun erityisesti lääkäreille suunnitellun työterveyshuollon järjestämisestä.

Jarkko Santalahti

Yksityissektori on osa kunnallista terveydenhuollon järjestelmää

Suomen Lääkärilehti on numeronsa 16/98 pääkirjoituksessa käsitellyt ansiokkaasti yksityissektoria ja kilpailua terveydenhuollossa. Viimeisen sysäyksen TEPA:n laatimalle ohjelmajulistukselle todellakin antoivat STM:n selvitysmiehet, jotka eivät mitenkään ottaneet huomioon yksityissektoria.

Heikki Lantto

Miksei kasvisruoka kelpaa kardiologeille?

11.6 kerrottiin TV-uutisissa laajasta eurooppalaisesta tutkimuksesta (noin 77 000 potilasta), jonka tulos oli, että vegetaristien (selostuksessa sitä tarkemmin määrittelemättä) sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on 25 % pienempi kuin sekaruoan syöjien. Myös kala- ja kasvisruokaa käyttävien tulos oli huomattavan edullinen.

Ari Mönttinen

Yliopistosanastosta apu tutkintonimikkeiden kääntämiseen

Tänä vuonna ilmestynyt Yliopistosanasto-kirjasta löytyvät ohjeet tutkintonimikkeiden ja muiden yliopistollisten termien kääntämiseen. Teos on tuotettu valtioneuvoston kanslian ja Helsingin yliopistollisen käännöstieteen laitoksen yhteistyönä.

Keskussairaalakirjastot tarkastelussa

Lääketieteellisten kirjastonhoitajien yhdistys Bibliothecarii Medicinae Fenniae on selvittänyt 18 sairaalan kirjastotilannetta. Kymmentä kirjastoa hoitaa koulutuksen saanut kirjastonhoitaja, ja jokainen kirjasto toimii omissa tiloissa. Tietotekniikan nopea kehitys ja internetin kautta mahdolliseksi tullut itsenäinen tiedonhaku eivät kirjastonhoitajien mielestä tee heistä tarpeettomia, vaan ainoastaan muuttaa heidän työnsä luonnetta.

Liisa Salmi, Kaarina Siltanen

Osoitteen-muutokset puhepostiin Soita 02065-82100

Nyt voit jättää osoitteenmuutoksesi Lääkäriliiton jäsenrekisteriin puhepostin välityksellä. Puhepostinumero 02065-82100 vastaanottaa ilmoituksia ympäri vuorokauden. Sanele nauhalle selkeästi nimesi, vanha ja uusi osoitteesi sekä puhelinnumerosi.

Nuorisokardiologiasta oma teos

Aikuiskardiologit ovat saamassa hoidettavikseen uudentyyppisen potilasryhmän. Lasten sydänleikkauksia on Suomessa tehty yli 20 vuoden ajan, ja leikkauksen läpikäyneitä sydänvikaisia lapsia on enenevässä määrin tulossa aikuisikään.

Martti J. Karvonen 80 vuotta

Tänä kesänä olemme saaneet juhlia Suomen Lääkäriliiton kunniajäsenen Martti J. Karvosen kanssa hänen 80-vuotispäiväänsä 24.6.1998. Harvalle tämän merkkipäivän sankarille on suotu niin rikas elämä ja tilaisuus jatkaa edelleen aina kannustavaa kasvatustehtäväänsä uusien ja uusien oppilaspolvien kanssa ja ilman jäädyttävää kunnian kynnystä. Martti J. K. vain toteaa, että karvapeite on ohentunut.

Jorma Rantanen, Osmo Hänninen

Synnynnäisen kuurouden syy paljastuu

Aikuisen kuuroutuminen on vakava asia. Aikuinenhan on oppinut puhumaan ja ymmärtämään kirjoitetun kirjaimen ja äänesten välisen yhteyden. Hän nauttii kauniista luonnonäänistä ja musiikista. Parhaimmillaan hän avartaa näkemyksiään ja oppii kunnioittamaan ja ymmärtämään muita kulttuureja esim. oppimalla puhumaan muiden ihmisten kieliä.

"Vantaan talous on täysin kuralla" Kesälomautukset käynnistymässä, irtisanomisia pelätään

Kyseenalaista mainetta taloutensa huonoon jamaan saattamisella niittäneistä kunnista Karkkila on saanut seuraa Vantaasta. Lisävelkaantuminen on ollut pakko lopettaa. Tässä tarkoituksessa kaupunki on realisoinut kiinteää omaisuuttaan. Kuluvalle budjettivuodelle haetaan 80 miljoonan markan säästöä henkilöstömenoista. Kun säästösopimusneuvoteluissa ei ammattijärjestöjen kanssa onnistuttu, kaupunki lomauttaa koko henkilöstönsä vähintään kahden viikon ajaksi. Henkilöstössä kytee pelko myöhemmin toteutettavista irtisanomisista, vaikka "virallinen Vantaa" tämän vaihtoehdon torjuukin. Vantaan kesänalun tunnelmista kertovat jatkossa sosiaali- ja terveysjohtaja Urpo Alanko, terveydenhuollon johtaja Risto Ihalainen ja terveyskeskuslääkäri Mia Venhola.

Tuomo Saarikko

Uutiskirje Yhdysvalloista

Muualla kuin Yhdysvalloissa opiskelleiden lääkärien pääsyä erikoistumiskoulutusohjelmiin on pyritty vaikeuttamaan viime uutiskirjeessä mainittujen uusien tutkintovaatimusten lisäksi myös useilla epävirallisilla keinoilla. American Medical News kirjoitti huhtikuun 18. päivänä ilmestyneessä numerossaan useiden (nimeltä mainittujen) yliopistojen vastanneen ulkomailla opiskelleiden lääkärien tiedusteluihin, etteivät ne voi koulutuspaikkoja täyttäessään "tällä hetkellä ottaa huomioon Yhdysvaltain ulkopuolella opiskelleita". Tällainen on selvästi lainvastaista, sillä viimeksi vuonna 1992 annetussa laissa todettiin, että oppilaitokset, joiden opiskelijat saavat liittovaltion takaamia opintolainoja, eivät voi syrjiä muualla opiskelleita.

Tuula Fabrizio

Polioeradikaatiokampanja filippiiniläiseen tyyliin

Yli 60 miljoonan asukkaan Filippiinit koostuu 7 107 saaresta. Ilmastoltaan trooppisen kuuma ja kostea maa on usein uutisotsikoissa taifuunien, tulivuoren purkausten, maanjäristysten ja muiden luonnonoikkujen toimesta. Kesäkuussa 100-vuotista itsenäisyyttään juhlivasta maasta on harvemmin kuullut myönteisiä uutisia. Näihin antaisivat aihetta niin maan taloudellinen kasvu, demokratian vahvistuminen kuin terveydenhuoltosektorin viimeaikaiset saavutukset.

Seppo Suomela

Syrjäytyminen - taajamien tulevaisuuden ongelma Suomessakin

Pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden katsotaan onnistuneen erittäin hyvin yhteiskunnallisten ristiriitojen ja kansalaisryhmien vastakkainasettelujen ratkaisemisessa. Olemme olleet näihin saakka ylpeitä siitä, että kaduillamme ei näy kerjäläisiä eikä prostituoituja, rikollisuus ei ole järjestäytynyttä ja yhteiskunta on kansalaisilleen vapaa ja avoin. Kansalaisten perustarpeet tyydytetään ja niin fyysinen kuin sosiaalinenkin turvallisuus on hyvin korkeaa tasoa.

Taito Pekkarinen

Lääkkeiden hinnoissa eroja ja muutoksia

Viime kuukausina lääkkeiden hinnat ovat muuttuneet vähintään kahdesti, kun niiden arvonlisävero aleni vuoden vaihteessa ja kun apteekkien myyntipalkkion määräävää lääketaksaa tarkistettiin huhtikuun alussa. Tämän ohella joissakin lääkeryhmissä on käyty hintakilpailua, jonka seurauksena hinnat ovat saattaneet muuttua jopa useita kertoja. Muutoksia voi tulla myös jatkossa, koska korvattavien lääkkeiden hinnat ovat tulleet määräaikaisiksi ja niiden hintojen kohtuullisuus arvioidaan määräajoin uudelleen.

Timo Klaukka, Sinikka Rajaniemi