Tippurin diagnostiikka ja hoito

Tippurin eli gonorrean aiheuttaa Neisseria gonorrhoeae -bakteeri, joka on gramnegatiivinen diplokokki. Gonokokki-infektiot ovat Suomessa jatkuvasti vähentyneet: vuonna 1974 rekisteröitiin 14 841 tippuritapausta, vuonna 1992 enää 993 (alustava tieto). Kuitenkin tautitapausten määrä on väkilukuun suhteutettuna noin viisinkertainen verrattuna Ruotsin tilastoihin. Yli 15 % tippuritartunnoista tulee ulkomailta, eniten entisen Neuvostoliiton alueelta ja Thaimaasta.

Eija Hiltunen-Back
Muut 15/1993 Kommentteja

Chlamydia trachomatiksen diagnostiikka

Klamydiainfektioiden diagnostiikka on yleensä pulmallista, koska klamydioiden aiheuttamille taudeille on tunnusomaista hidas hiipivä alku, taudinaiheuttajien vähäinen ja epätasainen määrä vauriokohdassa sekä vakavien seurausten ilmeneminen ehkä vasta vuosien ja vuosikymmenien kuluessa. Infektioiden pitkittyvän alun ja kroonisuuden vuoksi serologisen diagnostiikan mahdollisuudet usein menetetään, ja läsnäolevan taudinaiheuttajan niukkuus asettaa viljelylle sekä antigeenin- tai nukleiinihaponosoitukselle suuret vaatimukset. Monissa käytettävissä kokeissa myös kehon puolustusmekanismit estävät kroonisen tulehduksen aiheuttajan ilmitulon.

Pekka Saikku
Muut 15/1993 Kommentteja

HIV-infektio

HIV-infektio on enimmäkseen seksuaaliteitse leviävä vakava yleissairaus. Sen aiheuttaja, immuunikatovirus HIV (human immunodeficiency virus), on ensimmäinen ihmisestä tunnistettu lentivirus. Sitä on kahta päätyyppiä, HIV-1 ja HIV-2. HIV on vaipallinen RNA-virus, joka DNA-muodossa integroituu isäntäsolun genomiin provirukseksi. Lentivirusinfektioille on tyypillistä, että taudin kliiniset oireet ilmaantuvat vasta useiden vuosien tai vuosikymmenien kuluttua tartunnasta.

Sirkka-Liisa Valle Annamari Ranki
Muut 15/1993 Kommentteja

Sukuelinherpes

Herpes simplex -virukset (HSV) kuuluvat herpesvirusten laajaan joukkoon, josta eri eläimillä tunnetaan noin 70 ja ihmiselläkin tällä hetkellä seitsemän eri virusta. HSV-infektiot ovat hyvin yleisiä tartuntatauteja kaikkialla maailmassa. Parina viime vuosikymmenenä sukuelinherpes on lisääntynyt selvästi, ja ainakin 20 %:n Suomen nykyisestä aikuisväestöstä arvioidaan saaneen tartunnan jossakin elämänvaiheessa. Siitä on myös tullut lehtien myyvä sensaatioaihe. Etenkin Yhdysvalloissa sukuelinherpes on leimattu pelottavaksi uhkaksi, parantumattomaksi pahaksi seksitaudiksi, jonka yhteyttä syöpään korostetaan, vaikkeivät uusimmat tutkimustulokset tätä hypoteesia millään tavoin tue.

Kimmo Linnavuori Allan Lassus
Muut 15/1993 Kommentteja

Vulvovaginiitti

Vulvovaginiitin tavallisia aiheuttajia ovat Candida-sienet (C. albicans, C. glabrata, muut Candida-lajit), Trichomonas vaginalis sekä anaerobiset bakteerit (bakteerivaginoosi, seniili vaginiitti). Genitaaliherpes on yleisin haavaisen vulvovaginiitin aiheuttaja. Akuutti Bartholinin rauhasen tulehdus johtaa vulvan absessin kehittymiseen. Vestibuliitti eli emättimen pienten eteisrauhasten tulehdus ja sytolyyttinen vaginoosi ovat muita tavallisia, mutta vähemmän tunnettuja vulviitin tai vulvodynian syitä.

Jorma Paavonen
Muut 15/1993 Kommentteja

Sukupuoliteitse leviävät virushepatiitit

Useat virusinfektiot siirtyvät ihmisestä toiseen sukupuolikontaktissa. Osa niistä voi aiheuttaa hepatiitin. Suomessa yleisin sukupuoliteitse leviävä virus, jonka aiheuttamaan taudinkuvaan liittyy usein maksan toimintahäiriöitä, lienee sytomegalovirus. Sukupuolitaudeiksi luettavia virushepatiitteja ovat kuitenkin vain hepatiitti B ja ilmeisesti myös hepatiitti C. Pääasiassa nämä virukset kuitenkin leviävät parenteraalisesti, veren ja eritteiden välityksellä.

Jukka Suni
Muut 15/1993 Kommentteja

Ydinaseiden käytön laillisuus Haagin tuomioistuimen käsittelyyn?

IPPNW:n (International Physicians for the Prevention of Nuclear War) Euroopan kokous pidettiin Wienissä viime lokakuussa. Ohjelmassa oli tälläkin kertaa aiheita, jotka vain sivuavat IPPNW:n perinteistä toiminta-aluetta. Euroopan kokouksissa ei tehdä virallisia päätöksiä, mutta keskustelua käytiin vilkkaasti. Kroatialaisten ja serbialaisten kollegojen osallistuminen kokoukseen teki ilmapiirin ajoittain hyvin sähköiseksi.
Kokous / Kongressiraportti 14/1993 Kommentteja

Käsikirja elektronimikro-skooppisesta patologiasta

Elektronimikroskopia (EM) saavutti 60-luvulla sekä laitteiston että menetelmiensä osalta sellaisen kypsyyden, että mistä hyvänsä solu- tai kudosnäytteestä on suhteellisen helppoa saada tutkimukseen sopivia, tasalaatuisia valmisteita. EM:sta odotettiin suurta läpimurtoa morfologiseen diagnostiikkaan, koska se mahdollistaa solunsisäisten rakenteiden ja niiden muutosten tarkastelun.

Toimittanut Timo Klaukka
kirjallisuutta 14/1993 Kommentteja

Ympäristön terveysongelmista laajoin ottein

British Medical Journal jatkaa tiiviiden ajankohtaisia aiheita käsittelevien teosten sarjaa julkaisemalla 126-sivuisen kirjan terveyden ja ympäristön vuorovaikutuksista. Artikkeleissa kuvataan maapallon väestökasvua, ilmaston muuttumisen ja otsonikerroksen ohentumisen seurauksia, ilman saastumista sekä jätehuollon, liikenteen, melun, juomaveden, uimaveden ja ympäristön säteilyn terveysvaikutuksia.

Toimittanut Timo Klaukka
kirjallisuutta 14/1993 Kommentteja

Typpioksidi ja suolen toiminta

Syyskuussa 1992 pidettiin Wienissä 14. Euroopan parenteraalisen ja enteraalisen ravitsemuksen kongressi. Kongressin kokonaisanti oli monipuolinen kattaen useimmat ravitsemuksen osa-alueet. Suomalaisten osanottajien määrä on ollut ilahduttavassa kasvussa, ja sama "kantajoukko" tapaa vuosittain tässä Euroopan eri metropoleja kiertävässä tapahtumassa. Koko ESPEN:in elinajan mukana ollut kollega Simon Allison Nottinghamista ravisteli yhteisön jäseniä suuntautumaan yhdistyksen ulkopuolelle ja jakamaan ravitsemustietoa keskinäisen itseihalun asemasta.

Lauri Nuutinen
Muu kirjoitus 14/1993 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030