Avoin kirje toiminnanjohtaja Markku Äärimaalle

Viitaten Suomen Lääkärilehden numerossa 10/93 ilmestyneelle vastineellesi kollega Lauri Kanteleen tekemiin kysymyksiin, koskien jäsenmaksun ja mahdollisten työttömyyskorvausmaksujen jakoperusteita, en parhaasta tahdostanikaan löytänyt siinä muuta kuin poliitikkojemme "hyvää päivää kirvesvartta" tai "menen nyt kahville" -vastauksia. Oletan, että ko. asioita on käsitelty liiton hallintoelimissä, vaikkakaan en tämän lehden palstoilla selvityksiä ole huomannut.

TULE-kirurgian klinikka kaikkiin yliopistosairaaloihin

Lääkintöhallituksen tuki- ja liikuntaelinsairauksien asiantuntijaryhmän kirjeessä kehotetaan tehostamaan tämän alan yliopistollista opetusta sekä sairaanhoitopiirikohtaisesti ryhtymään toimenpiteisiin hoidon ohjauksen koordinoimiseksi (LKH nro. 708-522-81). EY-käytännön mukaan ortopedia toimii itsenäisenä pääspesialiteettina. Suomen osalta muutos tapahtunee lähivuosina, todennäköisesti jo vuonna 1995. Lastenortopedian kehittäminen on nähty keskeiseksi tavoitteeksi lähitulevaisuudessa. Asiaan on ottanut kantaa mm. professori emeritus Anders Langen-skiöld (SLL 1-2/91).

Societas Phlebologica Scandinavica

Liitto suoritti vuosittaisen lääkärikyselyn maaliskuussa. Kyselyssä pyydettiin tietoja 17.3.1993 koskevista lääkärin työskentelyolosuhteista. Lisäksi kyselyssä pyydettiin tietoja erikoistumista, hallinnollista koulutusta ja työllisyyttä koskien aikaisempien vuosien tapaan. Uutena kysymyksenä oli lääkärien työllisyyden parantamista koskeva kysymys, jolla pyrittiin selvittämään jäsenistön mielipiteitä siitä, mihin jokainen lääkäri itse olisi valmis, jos esillä olleilla toimenpiteillä pystyttäisiin parantamaan lääkärien jatkuvasti pahenevaa työttömyyttä.

Verisuonisairaudet pähkinänkuoressa

John Wolfe, lontoolainen verisuonikirurgi, on koonnut yhdessä St. Mary's Hospitalin työtoveriensa kanssa brittiläisen yksinkertaisen ja nasevan yleisesityksen verisuonitaudeista. Kirjan lähestymistapa on kriittinen - tunnetaanhan sen toimittaja kansainvälisissä verisuonikirurgien kokouksissa yhtenä kriittisimmistä keskustelijoista, jonka suhtautumista huolimattomaan tutkimukseen ja huonoon esitystapaan kuvaa erään englantilaisen kollegan huomatus: "Wolfe goes wolf again."

Toimittanut Timo Klaukka

Arvostetun lääkärikirjoittajan pohdintaa hoidon rajoista

"Länsimaisen lääketieteen edustajat ovat tottuneet alansa rajattomaan edistymiseen ja sen laadun jatkuvaan paranemiseen. Sairaalat esittävät vuosittain uusia virkoja ja laitteita, joiden hankkimiseen on aina hyvät perustelut. Optimistisimmillaan lääketiede pyrkii vanhuuden ja kuoleman siirtämiseen yhä tuonnemmaksi sekä kaiken kivun ja kärsimyksen poistamiseen. Tavoitteet ovat kuitenkin karanneet, sillä kaikkein tehokkaimpia mahdollisia toimenpiteitä ei voida tehdä kaikille eikä se aina ole järkevääkään."

Toimittanut Timo Klaukka

Lääkärikeskusten johtajat pohtivat rooliaan

Lääkärikeskusten yhdistyksen (LKY) ja Lääkäriliiton rooleihin ja tehtäviin liittyvät mahdolliset ristiriitaisuudet nousivat keskusteluun Lääkärikeskusten johtajasymposiumissa Kuusamossa. Kysyttiin, onko aikanaan Lääkäriliiton aloitteesta vuonna 1969 perustettu yhdistys alkanut elää omaa elämäänsä, jonka tavoitteet ovat vastakkaisia liiton tavoitteiden kanssa? Ovatko sukset pahasti ristissä vai voitaisiinko yhteistyötä tiivistää?

Priorisointikeskustelu käyntiin myös potilasjärjestöissä

STAKESissa vuoden alussa käynnistyneen priorisointiprojektin tavoitteena on ollut keskustelun herättäminen niin lääkärikunnassa, hoitohenkilökunnan järjestöissä, potilasyhdistyksissä, tiedotusvälineissä kuin poliitikkojenkin keskuudessa. Potilasjärjestöjen edustajat kutsuttiin huhtikuun alussa keskustelutilaisuuteen Lääkäriliittoon pohtimaan terveydenhuollon säästötoimien perusteita ja priorisointia.

Ultraäänistetoskooppiko syvän trombin diagnostiikkaan?

Lääkärilehdessä 7/93 julkaistiin tutkimus ja tekniikka -palstalla Ilkka Kunnamon kirjoitus doppler-stetoskoopin käyttömahdollisuuksista. Mielenkiintoisessa artikkelissa pisti silmään Kunnamon käsitys laitteen soveltuvuudesta syvän trombin diagnostiikkaan. Hän toteaa aivan oikein, että matala tukos, joka sijaitsee polvitaipeen alapuolella, voi jäädä dopplerstetoskoopilla havaitsematta. Seuraavassa lauseessa hän toteaa, että tällaisen tukoksen kliininen merkitys on vähäinen, koska emboliavaara on huomattavan pieni. Tietääkseni kuitenkin Suomessa on tapana suhtautua vakavuudella myös polvitaipeen alapuolella sijaitseviin syviin laskimotukoksiin. Ainakin TYKS:ssa hoidetaan kaikki syvät laskimotukokset sairaalassa pienimolekyylisen hepariinin kanssa ja jälkihoitona käytetään antikoagulanttihoitoa. Amerikkalaisessa kirjallisuudessa on jostain syystä pidetty säären alueen laskimotukoksia varsin vaarattomina.

Tuote-esittelijä tyrkyttää tavaraa

Tuote-esittelijä on aivan tarpeeton. Oikea maanvaiva. Tote-esittelijän tarkoituksena on vain ajella autolla ympäriinsä, ja pistäytyä hetken mielijohteesta siellä täällä. Hän vain ahdistelee soittamalla ja häiritsee käynnillään. Hän ei edes yritä kertoa uusista asioista, jotka saattavat tuoda parannusta tai helpotusta nykyiseen käytäntöön. Esittelijä pyrkii sopimaan aina käynnin siten, että se sotkee mahdollisimman paljon päivärutiineja. Onneksi sovitusta aikataulusta ei tarvitse välittää. Ainahan esittelijä voi odottaa tunnin pari tai tulla uudestaan. Esittelijä aivan palaa halusta seisoksia käytävällä. Esittelijällähän on aikaa vaikka kuinka. Eräs hauskimmista metodeista on pyytää ensin esittelijää odottamaan, ja mennä sitten parin tunnin kuluttua kertomaan, ettei tänään oikein sovi, mutta huomenna olisi jo aikaa. Tämä siis silloin, kun asiasta on ennalta sovittu. Esittelijällähän ei ole mitään aikataulua, hänen tehtävänään on siis odotella.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030