Perustutkimuksesta käytännön kirurgiaan

Tämän massiivisen teoksen neljällä toimittajalla on ollut kunnianhimoinen tavoite: yhdistää saumattomasti nopeasti kasvanut perustutkimustieto ja kliininen kirurgia. Osittain he ovat pyrkimyksessään onnistuneetkin.

Toimittanut Timo Klaukka

Nimeään parempi tietopaketti ergonomiasta

Helsingin Sanomien Lyhyesti-osastossa oli 3.3.93 kirjoitus "Kone Hyvä, Käyttäydy!" Kirjoitus kuvasi tilanteen, jossa bussiin tulija yrittää epätoivoisesti umpimielisten kanssamatkustajien virnuillessa leimata lippunsa. Jutun kirjoittaja toteaa: "Lippu on syötettävä koneelle järjenvastaisesti nurinpäin, siis nurja puoli itseä kohti, mikä on ihmisen logiikan vastaista." "Suunnittelijan tarkoitus ei liene", hän jatkaa "että ihmisen on opeteltava ajattelemaan uudella tavalla osatakseen käyttää koneita. Koneet ovat ihmistä varten .. eikä päinvastoin." Jutun luettuani totesin, että HKL:n lippuautomaattien suunnittelija ei ainakaan ole lukenut vast'ikään ilmestynyttä Teollisuusergonomia-kirjaa eikä tutustunut käsitteeseen stereotypia eli siihen, että ihminen odottaa asioiden, esimerkiksi ohjaimien tai ympäristötekijöiden, toimivan tietyllä tavalla.

Toimittanut Timo Klaukka

Milloin katkaiset keskosen napanuoran?

Lapsenpäästöopin kiistakysymyksiä on ollut, milloin keskosen napanuora tulisi katkaista. Toisaalta on pelätty, että keskoselle kehittyy hypervolemiaa, polysytemiaa ja hyperbilirubinemiaa, jos veren annetaan juosta napanuoran kautta. Toisaalta on väitetty, että napanuoran katkaiseminen välittömästi estää keskosta saamasta riittävästi verta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Influenssa B ja suorituskyky

Influenssan on väitetty heikentävän ihmisen suorituskykyä ja vaarantavan myös työturvallisuutta. Englantilainen tutkijaryhmä testasi ylempien hengitysteiden infektiota sairastavia taudin aikana ja kuukautta myöhemmin oireettomassa vaiheessa sekä myös terveitä verrokkeja. Samaan aikaan otettiin nenänielusta ja verestä näytteet virologista diagnostiikkaa varten.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

C-ryhmän streptokokit nielutulehduksessa

Nielutulehduksen aiheuttajaksi on kiistatta tunnustettu A-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki. Muiden beetahemolyyttisten streptokokkien on ajateltu olevan ensi sijassa nielun normaaliflooran bakteereita, joskin penisilliinihoitoa voidaan harkita oireisille potilaille.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Malariarokote - vihdoinkin tuloksia?

Malariarokotetta on kehitelty kymmeniä vuosia mutta ilman tulosta. Syynä ongelmaan on pidetty malariaplasmoidin monimuotoisuutta elimistössä. Ei ole oikein tiedetty, mitä parasiitin muotoa vastaan rokotteet kehitettäisiin.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Nivelrikon ja rustotautien geneettinen tausta

Väitöskirjatyö käsittelee nivelrikon ja rustotautien geneettistä taustaa. Nivelrikko vaivaa tuhansia ihmisiä (Suomessa arviolta noin 200 000). Se on sairaus, jonka esiintyminen tunnetusti lisääntyy iän myötä ja joka johtaa usein työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Nivelrikolle altistavat monet erilaiset tunnetut tekijät, kuten esim. liikapaino ja nivelvammat, mutta usein taudin aiheuttaja jää kuitenkin epäselväksi. Erityisesti tällaisissa tapauksissa yksilön perintötekijät vaikuttavat ratkaisevalla tavalla taudin ilmenemiseen.

Jatkuva positiivinen ilmatiepaine (CPAP) hengityshoitona

Äkillisen hengitysvajauksen hoito, ventilaatiohoito, pyrkii korjaamaan sairauden vuoksi huonontunutta hengitysfunktiota. Väitöskirjatyössä on tutkittu jatkuvaan positiiviseen ilmatiepaineeseen (CPAP) perustuvien eri hengityshoitomallien vaikutuksia kaasujen vaihtoon (hapettumiseen ja tuulettumiseen), sydämen toimintaan sekä pallean liikkeeseen.

alfa2-adrenergiset agonistit vähentävät opiaattien tarvetta

Kyseessä on englanninkielinen väitöskirja kliinisen farmakologian ja anestesiologian alalta. Väitöskirja koostuu kuudesta osatyöstä ja yhteenveto-osasta. Väitöskirja on kliininen tutkimus noin 600 leikkauspotilaasta, jotka ovat saaneet alfa2-adrenergistä agonistia, klonidiinia tai dexmedetomidiinia, pre-, intra- tai postoperatiivisesti. Työt ovat tehty kaksois-sokeasti, plasebo-kontrolloidusti ja aktiivisena vertailulääkkeenä on käytetty joko fentanyyliä, oksikonikloridia, diklofenaakkia, midatsolaamia tai isofluraanianesteettia. Potilaat saivat tutkittavia lääkeaineita joko yksittäisenä suonen sisäisenä (iv) tai lihakseen annettuna (im) kerta-annoksena tai toistettuina iv annoksina tai läpi leikkauksen jatkuvana infuusiona.

Pekka Saukko Forensic Science Internationalin päätoimittajaksi

Suomalainen oikeuslääketieteen asiantuntemus on saanut kansainvälisen tunnustuksen, kun Turun yliopiston oikeuslääketieteen professori Pekka Saukko valittiin tämän vuoden alusta Forensic Science International -lehden päätoimittajaksi. Lehden toimitusneuvostoon jo aiemmin kuuluneen Saukon tavoitteena on kehittää julkaisun tieteellistä tasoa entisestään.

Rämettynyt resoluutiotermi

Tietokonevalmistajat käyttävät resoluution käsitettä tarkoituksella väärin. Pieni ryhdistäytyminen lienee paikallaan.

Kommentti edelliseen

Kollega Pekka Rajala kiinnittää huomiota lääkehoidon ja -kustannusten kannalta keskeiseen kysymykseen, joka on hyvin tiedostettu Kelassa. Usean sairauden lääkehoidon uusiutuessa suhteellisen kalliit lääkkeet syrjäyttävät aiemmin käyttöön otettuja. Lähes kaikkien kansantautien potilasmäärät ovat kasvusuunnassa. Niukkojen resurssien aikoina lääkehoidon tarpeellisuuteen, lääkkeen valintaan ja hoitokustannuksiin on pakko kiinnittää lisähuomiota.

PEF-kotiseuranta astman diagnostiikassa ja hoidossa

Ylilääkäri Tuomo Kava on Suomen Lääkärilehden hiljan ilmestyneessä numerossa (9/93) käsitellyt otsikossa mainittua aihetta perusteellisesti. Olen hieman pahoillani siitä, että ei edes kirjallisuuskatsauksessa ole mainittu minun kirjoittaneen samasta aiheesta aikaisemmin samassa lehdessä otsikolla Keuhkoastman kotihoidon seuranta - osa omaehtoista sairaanhoitoa (Suom Lääkäril 1984;39: 1752-1753).

Edellisen johdosta

Kiitän lääkintöneuvos Terho Toivosta siitä, että hän on lukenut artikkelini "PEF-kotiseuranta astman diagnostiikassa ja hoidossa" ja ottanut siihen kantaa. Voin omasta puolestani kertoa, että luin aikanaan mielihyvällä ja mielenkiinnolla hänen artikkelinsa samasta aiheesta (Suom Lääkäril 1984;39:1752-53). PEF-seurantaa arvostavana minusta tuntui hyvältä, että asiaan kiinnitettiin jo tuolloin huomiota - aikana, jolloin PEF-mittareiden käyttö kotona oli Suomessa huomattavasti harvinaisempaa kuin nyt.

Pelätäänkö vanhempien syyllistämistä liikaa?

Veikko Aalbergin artikkeli (SLL 5/93) nuorten mielenterveystyössä tarvittavasta työnohjauksesta vaatii muutaman kommentin. Aalberg lausuu, että työnohjauksessa pyritään välittämään kuvaa nuoruusiän keskeisistä tapahtumista, sekä biologisista, psykologisista että sosiaalisista. Kirjoituksesta ei valitettavasti ole juuri apua minkään "tapahtuman" kohdalla. Tieteellisen tuntuisen sanahelinän kautta kerrotaan sellaista, minkä kaikki nuorisotyötä tekevät ovat oppineet jo peruskoulutuksessaan.

Ravitsemustietoa kotimaisen oppikirjan täydennykseksi

Kotimainen kliinisen ravitsemuksen oppikirja, joka ilmestyi vuoden vaihteessa, on Suomen oloihin sovellettu hyvä, ajanmukainen ja kattava teos. ABC of Nutrition tarjoaa ravitsemuskysymyksistä kiinnostuneelle sitä täydentävää luettavaa hieman erilaisesta perspektiivistä ja tiiviissä muodossa.

Toimittanut Timo Klaukka

Terveydenhuollon uudistuslinjaa haetaan

Jokseenkin kaikilla tahoilla on myönnetty, että Yhdysvaltain terveydenhuollon maksujärjestelmä on tehohoidon tarpeessa, mutta mitään selvää linjaa uudistuksille ei vielä ole löydetty. Presidentti Clinton nimitti vaimonsa Hillaryn puheenjohtajaksi Health Care Reform -työryhmään. Pian sen jälkeen American Bar Association keskusteli kokouksessaan Bostonissa aiheesta, Does the First Lady have too much power?

Toimittanut Tuula Fabrizio

John Locke ja lääketiede

Englantilainen John Locke oli aikansa kuuluisimpia filosofeja. Hän syntyi vuonna 1632 Somersetshiressä, missä hänen isänsä John Locke (k. 1660) oli maanomistaja ja asianajaja. John siirtyi vuonna 1646 Westminster Schooliin, jossa hän oli kuusi vuotta. Koulu oli hänelle vastenmielinen, mikä on ilmeisesti vaikuttanut julkisia kouluja vastustaviin mielipiteisiin, jotka tulevat esiin hänen teoksessaan "Some Thoughts concerning Education".

Kalvomiehen kauhea kohtalo

Tämä tarina on melkein tosi. Jos tarinan opetuksesta ei oteta vaarin, jonain päivänä siitä tulee totta.

20.4.1993 Huuli- ja suulakihalkioiden hoitoa ei saa hajottaa

Kuluvan vuoden alussa voimaan tullut valtionosuuslain muutos lisää kuntien mahdollisuuksia ostaa sairaanhoitopalvelunsa valitsemastaan paikasta. Positiivista tässä on pyrkimys entistä taloudellisempaan ja tehokkaampaan toimintaan, samoin kuin laadun tarkkailu ja vapaa kilpailu.