MBD-oireyhtymän myöhäisennuste

MBD-oireyhtymä on yleisnimitys sangen monimuotoisille motoriikan, hahmottamisen ja oppimisen häiriöille, joihin usein liittyy ylivilkkaus. Oirekuvaan vaikuttavat neurologisen häiriön lisäksi psyykkiset ja sosiaaliset seikat. Lapsena MBD-diagnoosin saaneiden myöhemmästä elämäntilanteesta tehdyt selvitykset ovat huonosti vertailukelpoisia aineistojen valikoituneisuuden ja diagnoosien kirjavuuden vuoksi. Yleensä kuitenkin lapsuuden ylivilkkaus ja käyttäytymishäiriöt ennustavat keskimäärin heikompaa kehitystä. OYKS:n lastentautien klinikassa tehdyssä jälkitarkastustutkimuksessa suurin osa lapsena MBD-diagnoosin saaneista nuorista aikuisista oli selvinnyt ammatillisesti ja sosiaalisesti vähintään kohtuullisesti, mutta neljäsosalla tutkituista elämänhallinta oli heikkoa.

Jorma Kokkonen Anna-Liisa Saukkonen Satu Winqvist

Vaikean ihopsoriaasin lääkehoito

Suun kautta otettavat lääkkeet ovat psoriaasin hoidossa sopiva vaihtoehto, kun paikallishoitojen teho ei riitä tai potilas väsyy työlääseen rasvaamiseen ja hoitokäynteihin. Sisäisesti käytettävien lääkeaineiden vaikutustavoissa, sivuvaikutuksissa sekä hinnassa on eroja, ja hoito sovitetaan potilaan yksilöllisten ominaisuuksien ja tilanteen mukaan. Paras menetelmä on hoitojen vuorottelu, jolla voidaan tasata eri elimiin kohdistuvaa rasitusta ja vähentää lääkkeiden pitkäaikaisriskejä. Psoriaasilääkkeitä kehitellään aktiivisesti.

Leena Koulu Christer Jansén

Diabetespotilaan jalkahaavauman hoito

Jalkahaavaumat ovat diabeetikoilla yleisiä ja niiden hoito aikaa vievää ja kallista. Mahdollisimman hyvään tulokseen pääsemiseksi tarvitaan sisätautilääkärin, jalkojenhoitajan ja diabeteshoitajan sekä kirurgin yhteistyötä. Meilahden sairaalan jalkavastaanotolla hyödynnetään eri asiantuntijoiden erityisosaamista. Vastaanoton kahden ja puolen ensimmäisen toimintavuoden tulokset osoittavat, että diabeetikon jalkahaavauma paranee konservatiivisessa hoidossa hyvin ja amputaatio on harvoin tarpeen.

Timo Sane Eija Puhalainen Veikko Koivisto Hanneli Hietanen Ville Valtonen

Influenssa A -viruksen ja RS-viruksen pikadiagnostiikka

Akuutin hengitystieinfektion mikrobietiologinen diagnoosi olisi voitava tehdä mahdollisimman nopeasti oikeiden hoitoratkaisujen tekemiseksi. Tärkeimpien respiratoristen virusten pikadiagnostiikka on osattu jo vuosia. Se perustuu yleensä virusantigeenin osoittamiseen hengitysteiden eritteistä esimerkiksi immunofluoresenssin tai entsyymi-immunologian avulla tehtävään perehtyneissä laboratorioissa. Vaikka näiden testien tekninen suoritus onkin melko nopeaa, siirtää näytteen lähettäminen laboratorioon vastauksen saamista yleensä vähintään seuraavaan päivään. Todella nopeaa pikadiagnostiikkaa siis tarvittaisiin. Tähän tarkoitukseen kehitettyjä helppokäyttöisiä "kittejä" on jo Suomessakin saatavilla ainakin RS-viruksen ja influenssa A -viruksen diagnosointiin.

Riitta Räty Riikka-Leena Eerola Marjaana Kleemola

Syljen progesteroni avuksi keltarauhasen toimintahäiriöiden diagnostiikkaan

Kuukautiskierron luteaalivaiheen tarkastelu infertiliteettipotilailla on pitkälti nojautunut muutamaan verestä mitattuun progesteroniarvoon kuukautiskierron aikana. Muutama arvo kertoo kyllä varsin luotettavasti, onko ovulaatio tapahtunut, mutta luteaalivaiheen laatu jää epäselväksi. Progesteroninerityksen voimakkuus, kesto ja hetkittäiset vaihtelut saattavat merkittävästi vaikuttaa hedelmöitymisen ja raskauden onnistumiseen.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030