1.4.1993 Läkarna och läkemedelsindustrin

Det förekommer ideligen misstankar också i offentligheten om att det är något skumt med samarbetet mellan läkarna och läkemedelsindustrin. Denna misstro har antagligen sin grund i att läkemedelsindustrins marknadsföring av receptbelagda preparat riktar sig till läkarna, eftersom ju endast läkare är berättigade att ordinera dessa preparat till patienterna. Uppfattningen att denna konstellation kunde leda till icke önskvärda fenomen i marknadsföringen är dock betänklig.

Muut 10/1993 Kommentteja

Eturauhassyövän hoito ja seuranta

Eturauhassyövän hoito ja seuranta edellyttää yhteistyötä urologien, onkologien ja terveyskeskuslääkärien kesken. Eturauhasen radikaali poisto on ensisijainen hoito, mutta useimmiten joudutaan palliatiiviseen endokriiniseen hoitoon, joka yleensä tarkoittaa joko kirurgista tai kemiallista orkiektomiaa. Hormoneille resistenttien kasvainten hoitoon ei ole toistaiseksi tehokasta keinoa. Prostataspesifisen antigeenin pitoisuusmääritykset ovat huomattavasti yksinkertaistaneet eturauhassyöpäpotilaiden seurantaa.

Teuvo L. J. Tammela Jaakko Seppänen
Muut 10/1993 Kommentteja

Nautintoaineiden ja työperäisten altisteiden vaikutus raskaaksitulon viivästymiseen ja raskauden ennusteeseen

Naisen tupakointi viivästyttää selvästi hänen raskaaksitulemistaan, samoin naisen tai miehen alkoholinkäyttö, jos jompikumpi käyttää enemmän kuin kuusi ravintola-annosta viikossa, havaittiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa. Nautintoaineiden ja työperäisten altisteiden vaikutuksia raskaaksitulon viivästymiseen, vastasyntyneen painoon ja synnynnäisten kehityshäiriöiden esiintymiseen tutkittiin prospektiivisesti kerätyn ATK-pohjaisen synnyttäjärekisterin pohjalta. Rekisteri käsitti 6 976 naista, jotka synnyttivät KYS:ssa vuosina 1989-1992. Työperäisten altisteiden vaikutusta raskaaksitulon viivästymiseen, vastasyntyneen painoon tai kehityshäiriöiden esiintymiseen ei voitu osoittaa. Tulosten perusteella arvioidaan, että vanhempien käyttämät nautintoaineet ovat lisääntymisterveydelle suurempi vaara kuin työperäiset altisteet.

Sakari Suonio Seppo Saarikoski Markku Ryynänen Olavi Kauhanen
Muut 10/1993 Kommentteja

Miksi niskaa ja hartioita kolottaa

Niska-hartiaoireiden tarkka anatominen alkuperä jää potilasta tutkittaessa usein epäselväksi. Rasituksesta johtuvat lihaskudoksen vauriot sekä kaularangan muutokset lienevät keskeisiä kivun lähteitä. Biomekaanisen kuormituksen ohella erityisesti psykososiaaliset kuormitustekijät lisäävät oireilua. Kipumekanismien ymmärtäminen auttanee käytännön lääkäriä hoidon valinnassa, vaikkei useimpien hoitojen tehoa olekaan tieteellisesti selvitetty. Kroonistumiseen johtavan ketjun katkaisemiseksi kipuoireet on pyrittävä mahdollisimman tehokkaasti hoitamaan.

Esa-Pekka Takala
Muut 10/1993 Kommentteja

Ravitsemusneuvonnan pitkäaikaisvaikutukset sydäninfarktipotilaiden ravintoon, painoon ja seerumin rasva-arvoihin

Sydäninfarktipotilaiden kuntoutusta selvitelleeseen monikeskustutkimukseen sisältyi suunnitelmallinen ravitsemusneuvontaohjelma. Ravitsemusneuvontaa annettiin yksilö- sekä ryhmäterapiana, ja siihen sisältyi ravintotietouden lisäksi keskusteluja ja ruoanlaittoa. Intensiivistä kuntoutusta annettiin kolmen kuukauden ajan sairastumisesta ja sen jälkeen harvenevissa tapaamisissa kolmen vuoden ajan. Tutkimusryhmän ja normaalissa terveydenhuollossa hoidetun vertailuryhmän potilaita seurattiin kymmenen vuotta ravintohaastatteluin ja terveystutkimuksin. Neuvontaa saaneiden potilaiden ruokavalio keveni ja sen koostumus parani ensimmäisen seurantavuoden kuluessa merkitsevästi enemmän kuin vertailuryhmän, ja erot säilyivät koko seurannan ajan. Ruokavaliomuutos näkyi myös potilaiden painossa ja seerumin rasva-arvoissa.

Ritva-Liisa Karvetti Helena Hämäläinen
Muut 10/1993 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030