Ihon lymfaattisen hyperplasian laadun diagnosointiongelmat

On käynyt yhä ilmeisemmäksi, ettei mikään yksittäinen histopatologinen piirre ole ratkaisevan spesifinen ihon imusolukertymien arvioinnissa, ja eri lymfoomatyypeissä havaitaan yhä enemmän päällekkäisyyttä. Vielä hermostuttavampaa on, ettei rutiinivärjäysten perusteella pystytä aina ratkaisemaan edes sitä, onko tutkittava leesio hyvän- vai pahanlaatuinen. Aiemmin infiltraatin reaktiivisia itukeskuksia pidettiin merkkinä hyvänlaatuisuudesta, mutta tämä käsitys on jouduttu hylkäämään, koska niitä on havaittu esiintyvän ihon sekä B- että T-solulymfoomissa. Niiden puuttuminen ei toisaalta sulje pois hyvänlaatuisuuden mahdollisuutta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Reuman vasta-ainehoito

Englantilainen tutkijaryhmä on pystynyt lievittämään olennaisesti kahdeksan reumapotilaan oireita antamalla heille lymfosyyttien CDw52-pintarakennetta kohtaan tehtyä vasta-ainetta hitaana infuusiona suoneen kerran päivässä 10 päivän ajan. Alussa annos oli 4 mg ja myöhemmin 8 mg vasta-ainetta päivittäin. Lymfosyyttien määrä veressä väheni 1,5-4,0 miljardista solusta aina 0,2-1,22 miljardiin soluun litraa kohti. Potilaiden niveloireet paranivat dramaattisesti parhaimmillaan jopa kahdeksan kuukauden ajaksi.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Plasmafereesi ei auta lupusnefriittiin

LED-nefriittiin sairastuneiden potilaiden ennuste on huono ja tehokkaita hoitovaihtoehtoja on vähän. Tässä tilanteessa on ymmärrettävää, että halutaan kokeilla myös dramaattisia hoitoja, kuten plasmafereesiä. 1970-luvulla esitettiin potilasselostuksia, joiden mukaan plasmafereesillä saatiin hyviäkin tuloksia. Tavallaan se miellyttää ajatusta, sillä immuunikompleksien poistaminen tuntuisi jopa syynmukaiselta hoidolta, suoneniskulta ikään.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

...eikä polymyosiittiin eikä dermatomyosiittiin

Idiopaattisista tulehduksellisista lihassairauksista poly- ja derma-tomyosiitit, harvinaisuudestaan huolimatta, ovat tavallisimpia. Potilailta voidaan osoittaa mm. aktivoituneita B- ja T-lymfosyytte- jä, autoimmuunikomplekseja ja komplementtia. Ajatus taudin parantamisesta näitä veressä kiertäviä elementtejä poistamalla on luonnollinen, ja tapausselostukset ovatkin antaneet ymmärtää, että plasmanvaihto ja leukafereesi auttavat näihin invalidisoiviin tauteihin.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Kampylobakteeri on vieläkin huonosti tunnettu patogeeni

Kampylobakteeri lienee aiheuttanut ripulitauteja kautta aikojen, mutta se opittiin eristämään vasta 1970-luvulla. Tällä hetkellä se on yksi yleisimmin eristetyistä suolistopatogeeneista. Joissain laboratorioissa Suomessakin sitä eristetään jopa enemmän kuin salmonelloja.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Radiojodi ei aiheuta leukemiaa

Tähänastiset tutkimukset eivät ole tukeneet ajatusta, että radiojodi (131I) aiheuttaisi leukemiaa, mutta näissä tutkimuksissa ei ole ollut täsmällisiä altistustietoja. Asiaan tulee nyt korjaus, kun ruotsalaisen monikeskustutkimuksen tulokset ovat nähneet päivänvalon.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

PEGASOS-terveyskeskusjärjestelmä

Kirjoitussarja lääkärin työtä helpottavista tietokoneohjelmista jatkuu PEGASOS-terveyskeskusjärjestelmän esittelyllä. Sarjan ensimmäinen kirjoitus julkaistiin numerossa 22-23/92.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Ortopedien turvallinen tietopankki

Ortopedinen ja traumatologinen kirjallisuus on alan tekniikan kehityksen myötä saavuttanut ekspansiiviset mittasuhteet. Vain murto-osan siitä enää ehtii lukea. Onneksi on olemassa Campbell, turvallinen lähes kaiken kattava ortopedinen tietopankki, josta viime keväänä ilmestyi viisiosainen kahdeksas painos, lähes 4 000 sivua modernia ortopedista tekniikkaa ja myös entistä enemmän teoreettista ja kliinistä taustaa.

Toimittanut Timo Klaukka

Meta-analyysi aiheesta miten alkoholi vaikuttaa sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen

Kirjan kunnianhimoisena tavoitteena on selvittää, mitä alkoholin vaikutuksista terveyteen tiedetään. Siihen on pyritty keräämään kaikki tieto, joka oli saatavissa syyskuuhun 1991 mennessä.

Toimittanut Timo Klaukka

Neurologin humanistisia esseitä

Markku Hyyppä on jo pitkään sekä popularisoinut lääketiedettä että rakentanut siltaa aivotutkimuksen ja muiden tieteenalojen välille. Tätä perinnettä jatkaa uusin kirja Ekoäly. Siihen on koottu osittain aikaisemmin julkaistuja kirjoituksia, joista suurin osa liittyy väljästi aivotutkimukseen ja sen lähialoihin.

Toimittanut Timo Klaukka

Oikaisu

Reima Kampmanin kirjan Ihmisen rajat - Miksi hypnoosi parantaa arvosteli Lääkärilehden numerossa 29/92 (s. 2772) Reijo Laitinen. Sukunimi oli valitettavasti vaihtunut toiseksi.

Toimittanut Timo Klaukka

Obeesi realiteetti

Lihavuuden kirot ovat monet. Moni adipoosi leimautuu III luokan läskeksi.

Geronimo Cardano

Italialainen Geronimo Cardano (Hieronymus Cardanus, 1501- 1576) syntyi Paviassa lähellä Milanoa ja kuoli Roomassa. Tästä tiedemiehestä antaa nykyajan ihmiselle vihjeen hänen keksimänsä kardaaninivel, jota käytetään apuna voimansiirtoakseleissa sekä gyro-skooppien, kompassien ja valaisimien ripustuksissa.

Euroopan integraatiokehitys ja psykiatrian erikoislääkärikoulutus

Lontoossa järjestettiin kesäkuussa ensimmäinen psykiatriaan erikoistumassa olevien keskinäinen seminaari, jossa pohdittiin yhteistyön ja yhteisen organisaation perustamisen tarvetta EY-maissa. Kokouksen järjestelyistä vastasi Royal College of Psychiatrist'n jäsenjärjestö, CTC (the Collegiate Trainees Committee), joka on Isossa-Britanniassa psykiatriaan erikoistuvien keskuudestaan valitsema neuvosto.

1.11.1992 Päihdetyö terveyskeskuksessa vaatii kokonaisvaltaista otetta

Vuonna 1987 voimaan tullut päihdehuoltolaki korostaa perusterveydenhuollon ja terveyskeskuksen vastuuta päihdepotilaan ensisijaisena hoitopaikkana. Laki asetti niin lääkärit kuin muun henkilökunnan uuteen tilanteeseen päihdeongelmaisen kohtaamisessa ja hoidossa. Myös katkaisuhoidon järjestäminen siirtyi perusterveydenhuollolle. Perinteisesti sosiaalitoimen vastuulla olleesta päihdehuollosta on tullut yksi monista terveydenhuollon vastuualueista. Terveyskeskuksella on entistä merkittävämpi asema päihdeongelmaisen hoitoon ohjaamisessa, somaattisten komplikaatioiden toteamisessa, hoidossa sekä hoidon jatkuvuuden turvaamisessa.

1.11.1992 Helhetssyn i hälsocentralens missbrukarvård

Lagen om missbrukarvård som infördes år 1987 betonar hälsocentralens ansvar som primär vårdinstans för patienter med miss-bruksproblem. Lagen ställde härmed hälsocentralens läkare och vårdpersonal inför en ny situation. Missbrukarvården, som traditionellt hade sorterat helt under socialtjänsten, har nu blivit ett av hälso- och sjukvårdens många ansvarsområden. Hälsocentralens roll har accentuerats då det gäller att hänvisa missbrukare till vård, konstatera somatiska komplikationer och behandla dem, svara för avgiftningen och trygga vårdkontinuiteten.

Muuttuuko prostatahyperplasian hoito?

Prostatahyperplasian perinteinen hoito on leikkaus. Nykyisin 90-95 % kaikista eturauhasleikkauksista tehdään virtsaputken kautta ja vain suurimmat adenoomat poistetaan avoimessa leikkauksessa. Molemmilla tavoilla eturauhasleikkaus on osaavissa käsissä turvallinen toimenpide ja vaikeita komplikaatioita syntyy vähän. Viime vuosina on pyritty kehittämään leikkausta korvaavia, sekä lääkkeellisiä että muita hoitomuotoja. Näille hoitomuodoille on varmaankin tulevaisuudessa oma käyttöalueensa lieväoireisten potilaiden hoidossa ja leikkauksen vaihtoehtona potilaille, joita ei jostakin syystä voida leikata. Vaihtoehtoisiin hoitokokeiluihin tulee suhtautua ennakkoluulottomasti, mutta niiden teho on syytä selvittää kontrolloiduissa tutkimuksissa. Toistaiseksi ei ole ilmaantunut mitään, mikä horjuttaisi perinteisen leikkauksen asemaa prostatahyperplasian tehokkaimpana hoitokeinona. Niin hyvän tehon saavuttaminen ei kuitenkaan aina ole edes tarpeellista: useimmat potilaat ovat tyytyväisiä, jos oireellinen prostatismi lääkkeellä tai muulla tavoin saadaan oireettomaksi tai vähäoireiseksi.

Matti Kontturi

Nenän polyypit

Polyyppitauti on aikuisilla esiintyvä varsin kiusallinen nenäsairaus, joka uusiutuu herkästi. Polyypin perushoito on sen poisto slingalla ja harkinnan mukaan myös nenänsisäinen steroiditerapia. Erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon lähinnä papillooma, mutta pahemmankin laatuiset kasvaimet ovat mahdollisia. Lasten nenässä olevat pullistumat eivät yleensä ole polyyppeja. Jos polyyppi uusiutuu poiston jälkeen usein tai poisto aiheuttaa pahan arpeuman, potilas on syytä lähettää korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille, jotta selvitetään, onko etmoidektomia aiheellinen.

Juhani Pukander

Hepatiitti C -infektion riskitekijät Suomessa

Verialtistus on hepatiitti C -viruksen (HCV) tärkein tartuntatie, mutta infektioita on todettu myös potilailta, joilla ei ole ollut tätä riskitekijää. Helsingin yliopiston virusopin laitoksella rutiinitutkimuksissa löydetyistä HCV-tartunnoista selvitettiin riskitekijöitä 160 potilaasta saatujen tietojen perusteella. Lähes 90 %:lla tartunnan saaneista oli ollut verialtistus ja ilman mitään riskitekijöitä oli vain muutama potilas. Suomessa HCV-tartunnat näyttävätkin suurimmaksi osaksi rajoittuneen määrättyihin riskiryhmiin, kuten suonensisäisten huumeiden käyttäjiin ja verituotteita saaneisiin.

Pirkko Pohjanpelto

Vanhusten syöpä Suomessa

Suomen ja kaikkien teollisuusmaiden väestö on muuttunut ja muuttuu edelleenkin aikaisempaa vanhusvoittoisemmaksi. Tämä on johtanut syöpätapausten merkittävään lisääntymiseen, vaikka syövän ikävakioitu ilmaantuvuus ei olekaan vuosien myötä merkittävästi muuttunut. Koska diagnostiikka ja hoitomenetelmät ovat samalla kehittyneet ja syöpäpotilaiden elossaoloennuste näin parantunut, syöpää sairastavien tai sairastaneiden ja samalla myös seurannassa olevien vanhusten määrä on selvästi suurentunut.

Mervi Kallio Lyly Teppo