Brittitutkijat ovat eräissä väestöryhmissä todenneet, että pieni syntymäpaino suhteessa gestaatioikään ja pieni paino yhden vuoden iässä, vastasyntyneen lapsen pieni pään tai mahan ympärysmitta ja suuri istukan paino suhteessa lapsen painoon ovat tekijöitä, jotka suurentavat tilastollista vaaraa sairastua aikuisiässä sydän- ja verisuonitauteihin ja diabetekseen. Professori Barkerin nimellä kulkevan teorian mukaan sikiökautisen ravitsemustilan häiriöt voivat ohjelmoitua pysyviksi maksan, haiman tai lihasten aineenvaihdunnan muutoksiksi. Nämä voidaan todeta tarkoilla tutkimuksilla jo lapsuudessa tai varhain aikuisiässä ja ne johtavat iän myötä sairastumiseen. Yksi tutkijaryhmä on kirjoitellut asiasta ahkerasti usean vuoden aikana. Muualta on toistaiseksi vain vähän vastaavia havaintoja.