Eero Carpén 5.11.1929–17.5.2022
LKT, ylilääkäri Eero Carpén kuoli toukokuussa Espoossa 92-vuoden iässä.
Lapsuusajan Virolahdella, jossa Eeron isä toimi kunnanlääkärinä, jäi paljon muistoja, mukaan lukien potilaskäynnit isän mukana. Virolahti oli sotatoimialuetta, ja Eero toimi sodan lopussa ilmasuojelulähettinä. Tehtävästä myönnettyä veteraanitunnusta hän kantoi ylpeydellä.
Isän esimerkki innoitti Eeroa lääketieteen opintoihin ja hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1955. Vuosikurssilta löytyi puoliso Irmeli, jonka kanssa he erikoistuivat gynekologeiksi, tiettävästi ensimmäisenä avioparina Suomessa.
Yli 20 vuoden työrupeaman Eero teki Suomen Syöpäyhdistyksen poliklinikalla, josta ylilääkärinä 1989–94. Hän oli pidetty ja työntekijöiden arvostama esimies. Yhteishenkeä ylläpidettiin esim. pikkujouluissa, joissa Eeron toimittaman ”Vissi ja Tiiru” -lehden välityksellä kuvattiin humoristiseen tapaan kuluneen vuoden sattumuksia työssä ja sen ulkopuolella. Päätyön ohella Eero toimi pitkään yksityislääkärinä. Vastaanottoa hän piti lähes 75-vuotiaaksi, koska ei omien sanojensa mukaan voinut jättää uskollisia potilaitaan. Eeron mukaan kuunteleminen on 90% lääkärin työstä.
Hän olikin erinomainen kuuntelija ja pidetty lääkäri, jolla oli laaja potilaskunta, usein samoista perheistä kolmessakin polvessa. Sosiaalisesti lahjakkaalle kollegalle kertyi lukuisia tehtäviä. Hän toimi radiolääkärinä sekä vastasi kuulijoiden kysymyksiin uraauurtavassa Sukupuolielämän kirjelaatikko -ohjelmassa 1970-luvulla.
Luottamustoimia riitti niin SLL:n valtuustossa kuin Suomen ja Etelä-Suomen syöpäyhdistyksissä. Hän oli Suomen gynekologiyhdistyksen ja Gynaecologi Practicin kunniajäsen ja korona-aikaan asti Gynaecologes Seniles et Viriles eläkeläistapaamisten primus motor.
Yhdessä Irmelin kanssa he olivat tuttu näky pääkaupunkiseudun lääketiedetapahtumissa. Taide ja matkailu kuuluivat yhteisiin harrastuksiin, matkoja tehtiin yli 50 maahan. Kollegojen kanssa hankittu saari Kirkkonummella oli kuitenkin rakkain paikka. Riimittely oli Eeron erityisharrastus, pöytäpuheet ja onnentoivotukset tulivat runomuodossa ja pilke silmäkulmassa. Jälkikasvu kolmessa polvessa sai (iso)vaarilta paljon huomiota. Vuoden kohokohtiin kuului rapujuhlat, joita hän organisoi nyt jo 30-henkiseksi kasvaneelle ”ydinperheelleen”.
