Helsingin yliopiston syöpäbiologian emeritusprofessori Jorma Kullervo Keski-Oja kuoli Helsingissä viime vuoden huhtikuussa.

Jorma syntyi Kokkolassa, valmistui ylioppilaaksi Kokkolan yhteislyseosta 1968 ja lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta 1975. Jorma hakeutui jo perusopintojen aikana 1973 prof. Antti Vaherin tutkimusryhmään Helsingin yliopiston virusopin laitokselle. Väitöskirja fibronektiinistä valmistui 1977.

Väitöksen jälkeen Jorma oli Yhdysvalloissa tutkijana kaksi eri postdoc-jaksoa. Oman syöpätutkimuksen kohteiksi löytyivät TGF-beta-kasvutekijä ja syövän proteolyysi. Suomessa hän perusti Helsingin yliopiston virusopin laitokselle tutkimusryhmän, josta tuli myöhemmin osa syövän tutkimuksen huippuyksikköä. Jorma oli yhteistyöhakuinen, ja julkaisuja syntyi lähes 300 kymmenien eri alojen tutkijoiden kanssa. Väitöskirjoja Jorma ohjasi 17.

Jorman laboratoriossa vallitsi avoin ja innostava ilmapiiri, joka kannusti itsenäisyyteen. Hän otti uudet oppilaat lämpimästi vastaan, seurasi heidän etenemistään ja rohkaisi hakemaan rahoitusta ja osallistumaan kokouksiin. Jorma tuki oppilaitaan väitöskirjan, postdoc-paikan ja dosentuurin saavuttamisessa tehden sen persoonallisella huumorilla ja sinnikkyydellä. Hän kohtasi oppilaansa ihmisinä ja antoi neuvoja, jotka kantoivat myös tutkimustyön ulkopuolella. Perinteiset kevätretket ja joululounaat kuuluivat vuosittain ohjelmaan.

Tutkimustyön ohella Jorma hankki kaksi spesialiteettia ja toimi kliinisen mikrobiologian erikoislääkärinä ja ihotautilääkärinä hoitaen myös ihotautiopin professorin sijaisuuksia.

Väitöskirjatyönsä aikaan vuonna 1975 Jorma solmi avioliiton Irma Pelkosen kanssa. He saivat viisi lasta ja neljä lastenlasta. Liitto päättyi kahdenkymmenen vuoden jälkeen Irman syöpäsairauteen. Vuonna 2003 Jorma sai puolisokseen Merja Kajosaaren, ja läheisten piiri laajeni. Puolison ja lasten rakkaus ja tuki etenevän sairauden keskellä ja toimintakyvyn hiipuessa oli Jormalle korvaamaton.

Lääketieteellinen tiedekunta muisti lämmöllä entistä professoriaan suruliputuksella Jorman hautajaispäivänä. Adressissaan Jorman oppilaat ympäri maailmaa muistelivat häntä helposti lähestyttävänä, elämänasenteeltaan positiivisena ja lämminhenkisenä työtoverina, jolla oli suuri sydän ja suuri mieli.