Jorma Laitinen 16.6.1941–1.4.2023
Anestesialääkäri, lääketieteen tohtori Jorma Olavi Laitinen, kuoli lyhyen sairauden uuvuttamana huhtikuun 1. päivänä Helsingissä. Jorma syntyi kuusilapsisen pappisperheen esikoisena kesäkuussa 1941.
Hän valmistui lääkäriksi 1969 Baselissa, missä hän tapasi myös tulevan elämänkumppaninsa Helenan. Valmistuttuaan anestesiologiksi Tampereen keskussairaalassa 1975 Jorma työskenteli Lohjan aluesairaalassa ja yliopistollisissa sairaaloissa Oulussa ja Tampereella, missä jäi eläkkeelle 2004.
Jorma oli kroonisen kivunhoidon pioneeri. Asuttuaan perheineen tovin 80-luvulla Seattlessa hän toi Bonican klinikasta Ouluun kipupoliklinikan mallin. Jorman johdolla kipuklinikka kehittyi keskukseksi, joka koulutti kipulääkäreitä laajalti Suomeen. Jorma oli loistava kivunhoidon tutkija ja metodologina vertaansa vailla. Hän väitteli kipulääkkeistä Oulun yliopistossa 1992. Jorma innosti työkavereitaan ja toi esiin uusia näkökulmia kivun mekanismeista ja hoitomahdollisuuksista. Toinen todellisuus avautui Jormalle Pohjois-Ruotsissa. Lukuisat työjaksot usean vuosikymmenen aikana Bodenissa, Piteåssa ja Sunderbyssä avasivat näkymää pohjoismaiseen anestesiologiaan ja elämänmenoon. Oulusta Jorma siirtyi 1994 Taysiin, jossa hän paneutui silmäpuudutuksiin.
Jorman huumorintaju oli valloittava. Esityksessään opiskelustaan Sveitsissä hän sanoi: “että oliko Sveitsissä kaunista, oli siellä, olen minä lukenut kirjoista, mutta kyllä minä mieluiten teen juoksulenkkejä Oulun Iinatissa”. Kielellisesti lahjakkaana Jorma suoritti eläkevuosinaan ylioppilaskirjoitukset useista kielistä erinomaisin arvosanoin. Vieraista kielistä hän osasi ruotsia, englantia, espanjaa, ranskaa, italiaa ja saksaa, joita pääsi eläkepäivien maailmanmatkoilla myös käyttämään. Eläkeajan kodiksi vakiintui jo 70-luvulla hankittu idyllinen punainen talo tammien katveessa Raaseporin Snappertunassa Helenan lapsuuden maisemissa.
Liikunta, erityisesti hiihto, oli Jormalle tärkeää. Kun Snappertunassa satoi hippunenkin lunta, nähtiin Jorman jo hiihtävän. Mieluisia olivat myös kaamosaikaan toteutetut hiihdot Saariselän Kiilopäällä.
Jormaa jäävät kaipaamaan vaimo Helena, pojat Jokke ja Nicke perheineen sekä sukulaiset, ystävät ja entiset työkaverit.
