Kaarlo Benjam Jaakkola syntyi 87 vuotta sitten Kairalan kylässä Pelkosenniemellä Ernest ja Jenny Jaakkolan maanviljelijäperheeseen. Lapin erämaista kasvoi lääkäri, kirurgi, ravitsemushoitojen edelläkävijä, kirjailija ja visionääri, mutta ennen kaikkea puoliso, isä, tuffa, setä ja eno.

Kaarlo valmistui ylioppilaaksi Puolalanmäen lukiosta Turussa vuonna 1958 ja lääketieteen lisensiaatiksi Turun yliopistosta vuonna 1965. Hän toimi uransa alkuvaiheessa vastaavana kirurgina ja anestesian apulaislääkärinä Hyksin III kirurgian klinikassa, apulaislääkärinä Satakunnan keskussairaalassa sekä Tyksin kirurgian klinikalla. Vuonna 1970 hän erikoistui kirurgiksi.

Vuosina 1970–1983 Kaarlo toimi kirurgian osaston ylilääkärinä Selkämeren aluesairaalassa ja lisäksi sairaalan johtavana lääkärinä. Hän työskenteli myös naistentautien ja synnytysosastolla. Vuodesta 1974 lähtien hänen työnsä jatkui Kristiinan lääkärikeskuksessa. Hän vaikutti Kristiinan seudun kansanterveystyössä ja perusti vuonna 1982 Mineraalilaboratorio Milan sekä Biomedin. Kaarlo perusti Suomeen ja Ruotsiin useita niin sanottuja antioksidanttiklinikoita. Vuonna 2008 hänelle myönnettiin Suomen Yrittäjien timanttiristi.

Työuransa aikana Kaarlo teki tuhansia leikkauksia ja kymmeniä tuhansia vastaanottoja. Hänelle lääkärin tehtävä oli palvella ja puolustaa potilasta silloinkin, kun toivo oli vähissä. Hengellisyys oli hänen elämänsä perusta; tiede ja usko kulkivat rinnakkain.

Kaarlo kirjoitti useita tieteellisiä, vertaisarvioituja artikkeleita ja julkaisi niitä kansainvälisissä tiedelehdissä. Hän on kirjoittanut useita kirjoja sekä potilaiden että ammattilaisten käyttöön. Hän oli kliinisen ravitsemuksen pioneeri Suomessa ja ymmärsi ravitsemuksen merkityksen kroonisten sairauksien kokonaisvaltaisessa hoidossa sekä opetti sitä kollegoilleen.

Kaarlo avioitui vuonna 1966 Eva Kari-Koskisen kanssa. Avioliitto kesti 59 vuotta, ja perhe oli hänen suurin saavutuksensa. Viimeisen elinvuotensa hän eli kotona läheistensä hoidettavana ja nukkui pois rauhallisesti.

Työt on nyt tehty, taistelut taisteltu. On levon aika.

Häntä jäävät kaipaamaan perhe, ystävät ja lukuisat kollegat, joille hän oli opettaja, tutor ja esimerkki.