Kannanotto: Kansallisten hoitosuositusten rahoitus pitää turvata
Tutkimustietoon perustuvien hoitosuositusten tekemiseen ja ylläpitoon on lisättävä resursseja, vaatii Lääkäriliitto.
Resursseja on lisättävä, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhdenvertaisuus, laatu ja potilasturvallisuus vahvistuvat, toteavat Lääkäriliitto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Hoitotyön tutkimussäätiö ja Sairaanhoitajien koulutussäätiö kannanotossaan.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tulee olla yhdenvertaisia, vaikuttavia ja kustannustehokkaita sekä palvelujen käyttäjien näkökulmasta turvallisia ja merkityksellisiä. Tähän velvoittavat terveydenhuoltolaki (1326/2010) sekä sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma vuosille 2022–2026.
Palvelujen yhdenvertainen laatu ja turvallisuus eivät synny sattumalta. Ne edellyttävät palveluiden ja käytössä olevien terveydenhuollon menetelmien jatkuvaa, tutkimustietoon perustuvaa kehittämistä sekä niiden seurantaa ja arviointia. Sote-palveluiden tuottajilla tulee olla käytössään luotettavaksi arvioitua ja tiivistettyä tutkimustietoa.
Suositukset tukevat yhdenvertaista ja vaikuttavaa hoitoa riippumatta potilaan asuinpaikasta tai palveluiden tuottajasta. Lisäksi ne auttavat karsimaan turhia kustannuksia, kun vaikuttamattomista menetelmistä ja hoidoista pystytään perustellusti luopumaan.
Kansalliset asiantuntijatahot Käypä hoito ja Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus) julkaisevat tutkimustietoon perustuvia hoitosuosituksia ja tukevat niiden käyttöönottoa. Käypä hoidolla ja Hotuksella on vuosien kehittämistyön tuloksena pätevät ja hiotut toimintatavat, joiden ansiosta sekä sote-alan ammattilaiset että kansalaiset luottavat hoitosuosituksiin.
Kannanoton tekijät esittävät, että hallitus sitoutuu varmistamaan Käypä hoidon ja Hotuksen toiminnan kaksinkertaistamalla niiden rahoituksen hallituskauden aikana. Vuonna 2023 valtion rahoitus oli 1,3 miljoonaa euroa.
Näin turvataan se, että ammattilaiset saavat käyttöönsä tutkimustietoon perustuvat uudet suositukset sekä niiden päivitykset, kieliversiot ja käyttöönoton tuen. Myös kokemusasiantuntijoiden osallistuminen mahdollistetaan.
Panostuksella olisi merkittävä vaikutus hyvinvointialueille ja palveluiden käyttäjille. Kansalaiset saavat merkityksellisiä ja vaikuttavia palveluita. Lisäksi kustannustehottomia palveluita voidaan purkaa. Tämä edistää myös hyvinvointialueiden talouden tasapainoa ja sote-henkilöstön työhyvinvointia.
