Jäsen

Kimurantti kierros toi hyvät korotukset

Vuosina 2022–2027 palkkoja korottava vaikutus on korkoa korolle laskien keskimäärin yli 20 prosenttia. 

Sari Kosonen
Adobe/AOP

Kunta- ja hyvinvointialan työehtosopimusneuvottelut kestivät poikkeuksellisen pitkään. Neuvottelut aloitettiin jo viime vuoden alussa, ja maaliin ne saatiin lopullisesti tänä keväänä.

Ratkaisu on monen osan summa. Tulevat palkankorotukset perustuvat kolmivuotiseen Lääkärisopimukseen ja sen perälautamääräykseen sekä palkkauksen kehittämisohjelmaan ja lääkärien uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoa ja palkkojen yhteensovittamista tukevaan ratkaisuun.

Vuosina 2022–2027 palkkoja korottava vaikutus korkoa korolle laskien on keskimäärin yli 20 prosenttia.

Lisäksi kesäkuun lopussa maksetaan 467 euron suuruinen kertaerä.

Verrokkialakytkös kannatti

Viimeisimpänä syntyi sopu siitä, miten kuntien ja hyvinvointialueiden palkansaajien tämän ja ensi vuoden palkankorotuksissa otetaan huomioon niin sanottujen verrokkialojen eli teknologiateollisuuden, kemianteollisuuden ja AKT:n kuorma-autoalan palkankorotukset. Näiden alojen sopimukset syntyivät tänä vuonna. Kyse on niin sanotusta perälautamääräyksestä.

– Palkkaratkaisu raamitettiin jo viime vuonna. Siihen kirjattu perälautamääräys osoittautui varsin merkitykselliseksi. Se tukee myös kunta- ja hyvinvointialoilla toimivien palkansaajien ostovoimaa kiihtyvän inflaation olosuhteissa, toteaa Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä.

Vänskä kuuluu liiton neuvottelutiimiin, jossa hänen vastuullaan on kustannuslaskenta.

– Paljon työtä on vielä edessä, kun Lääkärisopimuksen palkkausmääräyksiä kehitetään sopimuskauden aikana, Vänskä kertoo.

Vänskä on tyytyväinen neuvottelujen lopputulokseen. Tulevat palkankorotukset osaltaan parantavat hyvinvointialueiden vetovoimaa työmarkkinoilla.

Paljon paikallisia eriä

Palkkaratkaisussa paikallisia eriä on poikkeuksellisen paljon. Palkankorotukset eivät siis tule olemaan yhtä suuria kaikille lääkäreille tai lääkäriryhmille.

Paikallisten erien kohdentamisesta käydään vielä neuvottelut työnantajan ja henkilöstön edustajien välillä. Jos näissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, työnantaja pääsääntöisesti päättää korotusten kohdentamisesta.

– Luottamusmiehet ovat keskeisessä roolissa paikallisista eristä neuvoteltaessa. Liitosta annamme heille ohjeistusta ja tukea tarpeen mukaan, Vänskä kertoo.

Palkkausjärjestelmää kehitetään

Myös liiton neuvottelujohtaja Laura Lindholm on tyytyväinen lopputulokseen.

– Haastavinta kunta- ja hyvinvointialan neuvotteluissa oli, että jokaisella sopimusalalla on omia palkkausjärjestelmien rakenteeseen liittyviä kohdennushaasteita. Vaativasta tilanteesta huolimatta osapuolilta löytyi kuitenkin yhteistä tahtoa hakea ratkaisua neuvottelemalla, emmekä joutuneet menemään sovittelulautakuntaan, Lindholm sanoo.

Lue myös

Neuvottelut jatkuvat seuraavaksi Kunta- ja hyvinvointialatyönantajat KT:n kanssa lääkärien palkkausjärjestelmän kehittämisestä. Pyrkimyksenä on parantaa kunta- ja hyvinvointialan työpaikkojen kilpailukykyä, henkilöstön saatavuutta, työelämän laatua ja palvelutuotannon tuloksellisuutta. Lisäksi tavoitteena on palkita osaamisesta ja uralla kehittymisestä. Uudistus voi sisältää simulointeja ja kokeiluja.

– Hyvinvointialueilla on runsaasti erilaisia palkkausjärjestelmiä. Kevään aikana neuvotellaan, miten lääkärien tehtäväkohtaiset palkat jatkossa määräytyvät – tarvitaanko lisää hinnoitteluportaita, ja voidaanko niistä neuvotella paikallisesti vai ei, Lindholm kertoo.

Neuvotteluihin osallistuvat Lääkäriliitosta vaihtelevissa kokoonpanoissa Lindholmin ja Vänskän ohella lakimies Heli Hartman-Mattila ja työmarkkinajohtaja Timo Kaukonen

Lisätietoa on liiton verkkosivuilla

Kirjoittaja

Sari Kosonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030