Valtuuskunnalle oli tehty kevätkokoukseen kolme aloitetta.

Anton Saarinen Helsingistä kiinnitti huomiota omalla rahalla maksettavien kuvantamisten ja laboratoriotutkimusten villiin markkinaan. Palveluja mainostetaan Helsingin Sanomien etukantta myöten.

– Tulosten tulkinta kuitenkin siirtyy usein julkiselle puolella yhteiskunnan maksettavaksi, Saarinen huomautti.

– Laboratorionäytteisiin pitäisi vaatia aina terveydenhuollon ammattihenkilön lähete, ja kokeet tulisi analysoida samassa yksikössä kuin missä näytteet on otettu.

Ehdotus oli perustaa työryhmä selvittämään, olisiko avoimeen markkinaan syytä puuttua.

Hallitus ei pitänyt työryhmää tarpeellisena. Puheenjohtaja Niina Koivuviidan mukaan Markkinnoinnin valvontalautakunta ottaa vastaaviin asioihin jo kantaa ja on antanut niistä huomautuksia.

Hän myös arvioi, ettei liitolla ole edellytyksiä vaatia, että näytteet analysoitaisiin ne ottaneessa yksikössä.

Koivuviita ehdotti, että työryhmän sijaan pyritään lisäämään tietoisuutta Markkinoinnin valvontalautakunnasta, jotta ongelmia osataan viedä sen käsittelyyn.

Työryhmän perusteminen sai kannatusta, mutta Saarinen tyytyi hallituksen vastaukseen.

Rahasto jatkokäsittelyyn

Olli Koivukangas  Oulusta ehdotti aloitteen ensimmäisenä allekirjoittajana uutta tutkimusrahastoa. Rahasto edistäisi terveydenhuollon ympäristövaikutusten ja ilmastonmuutoksen tutkimista.

Hallitus ehdotti, että erillisen rahaston sijaan teemat otetaan mukaan liiton kohdentamattomien henkilökohtaisten apurahojen jakoperusteisiin. Asiaa viestittäisiin samalla jäsenistön tietoisuuteen.

Vastaus ei Koivukangasta täysin tyydyttänyt.

Käsittely siirtyi Lassi Karpin ehdotuksesta seuraavaan kokoukseen, jonne hallitukselta odotetaan suunnitelmaa viestinnästä.

Markus Partanen  Turusta toivoi aloitteessaan selvitystyöryhmää lääkärien työnohjaukseen. Tehtävänä olisi selkeyttää sitä, milloin lääkärillä on niin paljon mielenterveys- tai päihdetyötä, että työnantajan on järjestettävä hänelle työnohjausta. Kriteerit ovat nykyisin epäselvät.

Koivuviita kertoi hallituksen nimenneen helmikuussa työhyvinvointiryhmän ja ehdotti Partasen kysymyksen siirtämistä osaksi sen toimeksiantoa. Näin päätettiin tehdä.