Jäsen

Lääkärijärjestöiltä uusi suositus täydennyskoulutuksesta

Täydennyskoulutukseen täytyy varata työaikaa ja riittävä rahoitus.

Sari Kosonen
Adobe / AOP

Lääkäriliitto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Finska Läkaresällskapet ovat laatineet lääkäreille ja työnantajille uuden suosituksen lääkärien täydennyskoulutuksesta.

Jatkuva ammatillinen kehittyminen on lääkärille välttämätöntä, koska lääketieteellinen tieto uusiutuu ja lisääntyy nopeasti. Lääkärillä on lakisääteinen ja eettinen velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan sekä osallistua tarpeelliseen täydennyskoulutukseen läpi työuran.

– Liiton oma suositus oli lähes kymmenen vuotta vanha ja järjestöjen yhteinen suositus vielä vanhempi. Oli korkea aika päivittää ne. Päätimme tehdä yhteisen suosituksen, ja kumota vanhat, liiton koulutuspäällikkö Sami Heistaro kertoo.

– Halusimme tehdä tiiviin ja aikaa kestävän suosituksen. Lopussa on liitteitä ja linkkejä, joita päivitetään tarpeen mukaan.

Vähintään kymmenen työpäivää vuodessa

Suosituksessa työnantajaa kehotetaan mahdollistamaan ja kustantamaan lääkärille vuodessa vähintään kymmenen työpäivän verran ulkopuolista täydennyskoulutusta. Kustannuksista vastaavat työnantajat.

Lääkärin työn tulisi suosituksen mukaan sisältää lisäksi toimipaikkojen sisäistä koulutusta, osaamisen kehittämistä ja omatoimista opiskelua vähintään viisi tuntia viikossa. Täydennyskoulutukseksi ei lasketa esimerkiksi työnantajan tietojärjestelmiin liittyvää tai muuta perehdytystä.

– Suositus on tärkeä, jotta voidaan puolustaa koulutukseen pääsemistä. Koronapandemian aikana täydennyskoulutuksen määrä putosi tuntuvasti, eikä pandemiaa edeltäneelle tasolle ole vieläkään päästy. Lisäksi taloudellisen niukkuuden aikana hyvinvointialueilla voi olla houkutus nipistää koulutusmäärärahoista, Heistaro toteaa.

– Hyvä työnantaja tarjoaa työntekijöilleen riittävästi täydennyskoulutusta. Se on tärkeä henkilöstön veto- ja pitovoimatekijä.

Suunnitelmallista ja monipuolista

Jatkuvan ammatillisen kehittymisen suunnittelussa on otettava huomioon potilaan, lääkärin, työnantajan ja yhteiskunnan tarpeet. Osaamisella ansaitaan potilaiden ja yhteiskunnan luottamus. Suunnitelmallinen ja hyvin toimiva täydennyskoulutus on edellytys terveydenhuollon hyvälle laadulle, kustannusvaikuttavuudelle ja turvalliselle potilashoidolle, suosituksessa todetaan.

Lääkärin työssä tarvitaan hyvin laaja-alaista osaamista. Lääkärin täydennyskoulutuksen pitää olla osaamisperustaista sekä aiheiltaan kattaa lääkärin työssään tarvitsemat moninaiset tiedot ja taidot.

Osaamisen kehittämisen täytyy perustua lääketieteelliseen tutkimustietoon ja yleisesti hyväksyttyihin käytäntöihin. Täydennyskoulutuksen toteuttamisessa on hyödynnettävä aikuisoppimisen periaatteita sekä soveltuvia pedagogisia ja teknologisia menetelmiä.

Jokaisen lääkärin ja toimipaikan täydennyskoulutussuunnitelma tulisi päivittää vähintään kerran vuodessa. Sen tulee mahdollistaa lääkärille riittävä ammatillinen verkostoituminen myös lähikoulutuksissa.

Täydennyskoulutusmäärien toteutumista tulee seurata, ja arvioida ammatillisen kehittymisen toteutumista.

Täydennyskoulutussuositus löytyy liiton verkkosivujen tietopankista.

Kirjoittaja

Sari Kosonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030