Jäsen

Lääkäriliitto: Lääkärit mukaan tietojärjestelmien hankintaan

Uudessa suosituksessa painotetaan myös riittävää perehdytystä järjestelmien käyttöön.

Sari Kosonen
Adobe / AOP

Liiton eHealth-työryhmä on laatinut suosituksen , jossa otetaan kantaa tietojärjestelmien hankintaan ja käyttöönottoon liittyviin asioihin. Liiton hallitus hyväksyi suosituksen syyskuun kokouksessaan.

– Monet hyvinvointialueet ovat hankkimassa uusia potilastietojärjestelmiä. Suosituksen laatiminen nähtiin tarpeelliseksi, jotta uudet järjestelmät olisivat mahdollisimman toimivia, kertoo terveyspolitiikan asiantuntija Lauri Vuorenkoski .

Suosituksen mukaan tietojärjestelmän hankinnassa ja ylläpidossa mukana oleville lääkäreille tulisi varata riittävästi aikaa tietojärjestelmätyölle, mutta myös yhteys kliiniseen työhön on säilytettävä.

– Lääkärien mukaan ottaminen jo hankintojen suunnittelun alkuvaiheessa on tärkeää. Tämä tukee tavoitetta järjestelmien mahdollisimman hyvästä käytettävyydestä, Vuorenkoski toteaa.

Hankintaprosessiin tarvitaan riittävästi eri alojen lääkäreitä. Esimerkiksi integroidun perus- ja erikoissairaanhoidon järjestelmän hankinnassa vähimmäisvaatimuksena voisi pitää kolmea lääkäriä: perusterveydenhuollon edustaja, operatiivisen alan edustaja ja konservatiivisen alan edustaja.

Riittävä perehdytys tärkeää

Hankintaan osallistuneiden lääkäreiden on tärkeä olla mukana myös kouluttamassa kollegoitaan käyttöönottovaiheessa. He voivat vastata kysymyksiin ja perustella hankintaprojektissa tehtyjä valintoja.

Järjestelmien käyttäjien täytyy saada riittävästi koulutusta. Käyttöönottokoulutukset on suunniteltava yksiköittäin niiden erilaiset tarpeet huomioiden.

Perehdytys on hyvä järjestää vaiheittain. Ensin opetetaan peruskäyttö, jonka jälkeen osaamista syvennetään asteittain jatkokoulutuksilla.

Lue myös

Käyttöönoton alussa toiminnan tuottavuus väistämättä hetkellisesti laskee. Johdon tulee huomioida tämä resursseissa ja esimerkiksi vastaanottomäärissä.

Jatkokehitys vaatii aikaa

Suosituksessa otetaan kantaa myös projekteista viestimiseen. Odotettavissa olevista haasteista ja niiden ratkaisusuunnitelmista on hyvä viestiä työntekijöille realistisesti.

– On tärkeää, että uudelle järjestelmälle ei ladata liiallisia odotuksia. Silloin tulee helposti pettymyksiä.

Järjestelmät vaativat käyttöönoton jälkeen aina jatkokehittämistä. Tätä tarvetta aliarvioidaan usein.

– Tietojärjestelmät eivät ole koskaan valmiita. Niiden jatkokehitykselle pitää varata riittävät resurssit, Vuorenkoski muistuttaa.

Suositus kokonaisuudessaan on luettavissa liiton verkkosivuilla.

Kirjoittaja

Sari Kosonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030