Osmo Hänninen 30.04.1939–14.12.2022
Itäisen Suomen akateemiseen kehittämiseen ja henkiseen ilmapiiriin vuosikymmeniä vaikuttanut professori Osmo Hänninen kuoli 14.12.2022 Kuopiossa.
Hän väitteli 27-vuotiaana Turun yliopistossa lääketieteen ja kirurgian ja sen jälkeen filosofian tohtoriksi. Tuplatohtori kutsuttiin 1969 Kuopion korkeakoulun suunnitteluprofessoriksi ja opetuksen käynnistyttyä 1972 fysiologian professoriksi. Hän oli vararehtori 1973–1978 ja Kuopion yliopiston rehtori 1981–1984. Ihailemme hänen ja muiden turkulaistohtorien panosta korkeakoulun hyväksi.
Osmo oli visionääri, aikaansa edellä. Fysiologina hän ymmärsi liikunnan ja ravitsemuksen merkityksen toimintakyvylle. Hänen aloitteestaan opintoihin sisältyi liikunta. Osmo oli Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksen perustajia ja edisti liikuntalääketieteen ja fysiatrian koulutusta ja tutkimusta. Ravitsemustieteen akateemisen opetuksen aloittaminen oli Osmolle tärkeää. Hammaslääkäripulan helpottamiseksi 1973 aloitetun koulutuksen lopettamista hän ei hyväksynyt.
Matti Halisen väitellessä 1976 Osmo perusti laitoksensa piirissä väitelleille akateemisen yhteisön, Länkiritarikunnan. Ohjaajalla on ”länget kaulassa”, kunnes väitöskirja on hyväksytty. Länkiritarin tunnus on pienoiskokoiset hevosenlänget. Kun Osmo hankki tusinan länkiä, epäiltiin, ettei niitä tarvittaisi niin monia. Osmon eläköityessä juhlittiin länkiritaria N:o LXXX, nyttemmin neurokirurgian professori Ville Leinosta.
Osmo ideoi Snellman-instituutin vaalimaan savolaisen kulttuurin perintöä. Hän oli keskeisesti vaikuttamassa Savon Kielen Seurassa maakunnan omanarvontunnon rakentumiseen. Sen maamerkiksi hän rakensi savolaisista kivistä kappelin, jonka piispa Matti Sihvonen ja piispa Arseni vihkivät. Lapsenlapset saivat nauttia Osmon opetusta niin sienestyksessä kuin kaarnaveneiden veistossa.
Osmon kuolinilmoituksessa olivat sanat kohdallaan: ”Kylväen kuljit”. Osmo toimi avoimesti ilman oman edun tavoittelua. Hän oli kannustaja vailla vertaa ja humanisti, joka vilpittömästi uskoi hyvyyden voimaan. Tutkijan kohdatessa vastoinkäymisiä Osmo vahvisti epäuskoista: ”Jokaisessa ihmisessä on valtavasti käyttämättömiä voimavaroja, ne on vain kaivettava esiin”.
