Pasteurin kunniaksi järjestettiin juhlaseminaari

Ranskalaisen tieteentekijän Louis Pasteurin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 200 vuotta. 

Juhlaseminaarissa käsiteltiin Louis Pasteurin saavutuksia, menneisyyden ja nykyajan pandemioita sekä tulevaisuuden haasteita. Taustalle heijastettuna näkyy osa Albert Edelfeltin maalaamasta Pasteurin muotokuvasta.

Louis Pasteur oli kemisti ja mikrobiologi, jonka vaikutus lääketieteen kehitykseen on ollut suuri. Hän muun muassa keksi pastöroinnin ja kehitti ensimmäiset rokotteet, jotka antoivat suojan pernaruttoa ja vesikauhua vastaan.

Pasteur on Ranskassa kansallissankari ja maailmalla legenda. Ranskassa on nimetty yli 3000 katua Pasteurin mukaan, hänen patsaitaan on monissa kaupungeissa ympäri maailmaa, ja hänen kuvansa komeilee lukuisten maiden postimerkeissä.

Tilaisuuteen osallistuivat muun muassa Ranskan Suomen suurlähettiläs Agnès Cukierman ja johtaja Mika Salminen THL:stä.

– Minulle Pasteur on yksi suurimmista tieteentekijöistä. Hänen merkityksensä on näkynyt myös koronapandemian aikana. Rokotteiden ansiosta voimme nyt elää melko normaalia arkea, totesi johtaja Mika Salminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta Pasteur-juhlaseminaarissa.

Uusiin pandemioihin varaudutaan

Seminaarissa käsiteltiin Pasteurin tieteellistä työtä, nykyajan ja menneisyyden pandemioita sekä tulevaisuuden haasteita tartuntatautien torjunnassa.

Historian tappavimmat epidemiat ovat aiheutuneet rutosta, kolerasta ja influenssasta.

– Kuuluisin ruttoepidemia, musta surma, tappoi kymmeniä miljoonia ihmisiä 1300-luvulla. Espanjantautiin kuoli ehkä jopa sata miljoonaa ihmistä vuosina 1918­–1920. Koleraepidemioita puhkeaa yhä kaiken aikaa, muistutti Helsingin yliopiston infektiotautien emeritusprofessori Heikki Peltola .

Näihin verrattuna koronapandemia on Peltolan mukaan vähäisempi ongelma.

– Yli 80 prosentilla koronatartunnan saaneista oireet ovat lieviä. Rokotteet ovat tehneet hyvää työtä, Peltola totesi.

– Epidemioiden kolme suurta ovat rutto, kolera ja influenssa. Mikä on seuraava rutto? Kyse ei ole siitä, tuleeko se, vaan milloin se tulee, sanoi emeritusprofessori Heikki Peltola.

Uusiin, vakaviin pandemioihin pitää kuitenkin varautua.

– Ei ole kyse siitä, tuleeko sellainen, vaan milloin se tulee, Peltola painotti.

Tulevien uhkien varalle on käynnissä useita hankkeita. Suomi on mukana muun muassa helmikuussa 2021 alkaneessa Pandem-2 -hankkeessa yhdessä kahdentoista muun EU-maan kanssa. Tavoitteena on luoda tietojärjestelmiä ja prosesseja, jotka vahvistavat varautumista tuleviin pandemioihin.

Professori Jean-Marc Cavaillon Louis Pasteur -instituutista totesi, että Pasteur on legenda. Siitä yhtenä osoituksena on se, että hänen kunniakseen on tehty satoja postimerkkejä ympäri maailmaa. 

"From Pasteur to the pandemic" -seminaarin järjesti Lääkäriliitto yhteistyössä Institut français Finlande’n, Ranskan Suomen suurlähetystön, Suomalais-ranskalaisen teknillistieteellisen seuran sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.