Suvi Lähdeoja on katsellut suomalaista terveydenhuoltoa monelta kantilta. Lääkäriliiton jäsenpalvelujohtajana hän haluaa tuoda palveluita lähemmäs ihmisten arkea.

Lääkäriliitossa juuri aloittanut jäsenpalvelujohtaja Suvi Lähdeoja hyppäsi liikkuvaan junaan suoraan sairaalamaailmasta. Vielä syyskuun alussa hän oli ylilääkärin sijaisena Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Mikä houkutteli Lääkäritaloon?

Taustalla on pitkäaikainen toive kehittää lääkärin ammattia, työoloja ja koko terveydenhuoltojärjestelmää. Lähdeoja istuu toista kautta Lääkäriliiton valtuuskunnassa ja kokee liiton hyväksi kanavaksi vaikuttaa.

Lääkäriliiton palveluja Lähdeoja haluaa tuoda mahdollisimman lähelle jäsenten arkea.

– Toivoisin, että liitto näyttäytyisi jäsenille vielä helpommin lähestyttävänä. Ei vain silloin, kun on jokin ongelma ja pitää esimerkiksi soittaa juristille.

Lähdeojalla on opintoja useammalta erikoisalalta, ja hän on työskennellyt uransa varrella esimerkiksi karsastuskirurgina, koulutuslääkärinä ja kliinisenä opettajana. Yksityisellä puolella hän on muun muassa käväissyt hallintotehtävissä Mehiläisessä ja pitää yhä sivutoimenaan yksityisvastaanottoa.

Samalla on kypsynyt näkemys siitä, miltä lääkärin työ näyttää eri näkökulmista ja kuinka moninaista se voi olla.

Liittoaktiivi nykäisi hihasta

Alun perin Lähdeojasta piti tulla lastenlääkäri, ja siltä alalta hän teki myös väitöskirjansa. Lopulta silmätaudit tuntuivat kuitenkin enemmän omalta alalta.

Pitkäaikaisimmalla työpaikallaan Husissa Lähdeoja aloitti karsastuslääkärinä vuonna 2014. 2020-luvun alkupuolella hän lähti erikoistumaan terveydenhuollon erikoislääkäriksi Husin konsernihallinnossa. Viime vuonna hän sai virkavapaata ja jatkoi matkaansa Kanta-Hämeeseen osastonylilääkäriksi sekä ylilääkärin sijaiseksi.

Lääkäriliiton valtuuskuntaan Lähdeoja haki niin ikään 2020-luvun alussa, kun pitkän linjan liittoaktiivi Risto Avela ”nykäisi hihasta” silmätautien klinikan leikkaussalissa.

– Tuntui aika kaukaiselta asialta, että voisin edes päästä valtuuskuntaan. Mutta kun vähän perehdyin asiaan ja Risto rauhoitteli, että ei tarvitse tietää kaikkea valmiiksi, niin lähdin ehdokkaaksi, hän kertoo.

Sittemmin kokemusta on kertynyt myös Lääkäriliiton professiovaliokunnasta ja jaoksista. Sieltä Lähdeoja on saanut lisää tietoa liiton toiminnasta sekä kontakteja lääkäreihin eri alueilta ja erikoisaloilta.

– Koko terveydenhuoltoa on päässyt katsomaan eri vinkkelistä.

Tärkeää on jäsenten kuuleminen

Jäsenpalvelujohtajan vastuulle kuuluvat muun muassa palvelujen kehittäminen, koulutus ja paikallistoiminta. Jäsenpalvelutoimiala vastaa myös esimerkiksi erikoislääkärien johtamiskoulutuksesta ja järjestää vuosittain Lääkäripäiviä.

Työnkuva selkiytynee tulevien viikkojen ja kuukausien mittaan. Lähdeojan mukaan tärkeää on ainakin jäsenten kuuleminen ja ymmärtäminen sekä heidän äänensä tuominen liiton toimintaan.

– Meillä on erilaisissa elämäntilanteissa olevia, erilaista lääkärintyötä tekeviä, eri-ikäisiä ja eri puolilla Suomea asuvia jäseniä. Haluan, että liitossa olisi jokaiselle jotakin.

Yhtenä esimerkkinä Lähdeoja mainitsee koulutukset sellaisista asioista, jotka saattavat muualla jäädä katveeseen. Hiljattain Lääkäriliitto julkaisi esimerkiksi ajoterveyden arvioinnin verkkokurssin. Lääkäripäiville on tulossa Johtorata-johtamiskoulutus, ja valmisteilla on muun muassa kurssi lääkärin työstä poikkeusoloissa.

Ammattiliitto on Lähdeojalle paitsi lääkäreiden edunvalvoja, myös väline kehittää terveydenhuoltoa ja toimia samalla potilaidenkin hyväksi.

– Kyllä minussa varmasti aina asuu pieni silmälääkäri, mutta nyt katson asioita koko lääkärikunnan kannalta. Eihän terveydenhuollossa mikään osa toimi ilman toista.

Lue lisää: ”Lääkärien hyvinvointi auttaa myös työnantajaa”