Sote-it tarvitsee kliinikoita
Tarjolla on terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyys.
Terveydenhuollon tietojärjestelmissä on yhä paljon kehitettävää.
– Pelkkä it-osaaminen ei riitä, vaan tarvitaan myös kriittisyyttä ja potilasturvallisuuden huomioimista. Se edellyttää kliinistä osaamista ja kliinisten tarpeiden esille nostamista, sanoo yleislääketieteen erikoislääkäri Olli Nieminen .
Niemisellä on terveyskeskuslääkärin virka Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Hän on siitä nyt virkavapaalla, ja toimii päätöksentukijärjestelmä EBMEDS:n päätoimittajana Kustannus Oy Duodecimissa.
– Tietotekniikka on kiinnostanut minua nuoruudesta lähtien. Lääkäriksi valmistumisen myötä tietotekniikka jäi kuitenkin taka-alalle, kunnes sattumalta asia tuli puheeksi alalla työskentelevän henkilön kanssa muutama vuosi myöhemmin. Siitä lähtien kliinistä työtäni ovatkin täydentäneet kehittämistehtävät terveydenhuollon tietotekniikan saralla.
Sujuu mukavasti työn ohessa
Terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyyden Nieminen suoritti viime keväänä.
Erityispätevyyteen vaaditaan soveltuvaa käytännön palvelua, jonka kokonaismäärä on yhteensä kaksi vuotta muunnettuna täysiaikaiseksi palveluksi. Lisäksi vaaditaan alan teoreettista koulutusta yhteensä 60 tunnin verran tietojärjestelmiin liittyvänä, hallinnon tai johtamisen koulutusta 20 tuntia ja valinnaista koulutusta 20 tuntia.
– Erityispätevyyden suorittaminen on itsenäistä, ja se sujuu aika mukavasti työn ohessa. Siitä voi rakentaa omanlaisensa kokonaisuuden, Nieminen sanoo.
– Yrityspuolella palvelu voi olla esimerkiksi tuotekehitystehtäviä, riskin arviointia ja osallistumista lääkintälaiteprosesseihin. Myös asiakkaan puolella on paljon kehitystehtäviä, esimerkiksi potilastietojärjestelmien käyttöön ja koulutukseen liittyen. Aika harvassa nykyään ovat kehittämistehtävät, joissa terveydenhuollon tietotekniikkaa ei tarvitsi lainkaan huomioida.
– Tekoäly on iso asia. Sen käyttö on meillä Suomessa vasta alkutekijöissä ja vaatii laaja-alaista osaamista niin tietotekniikasta, lääketieteestä ja kuin myös oikeustieteestä. Oleellista on ymmärtää mahdollisuuksien lisäksi rajoitteet, joiden kanssa pelataan.
Erityispätevyyteen soveltuvaa koulutusta on Niemisen mukaan tarjolla runsaasti. Sopivia koulutuksia järjestävät esimerkiksi yliopistot, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Vuosittain järjestetään myös Terveydenhuollon ATK-päivät. Alan kansainvälisiä konferensseja on tarjolla paljon, ja moniin niistä voi osallistua helposti etänä.
– Erityispätevyyden suorittaminen tukee sekä omaa työtä että terveydenhuoltoa. Suosittelen sitä kaikille terveydenhuollon kehitystehtävissä toimiville lääkäreille. Sote-it-alalle tarvitaan yhä enemmän kliinikoita, Nieminen tähdentää.
Terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyys
Tietotekniikasta on tullut lääkärin työn perustyökalu. Erityispätevyys terveydenhuollon tietotekniikkaan tarvitaan täydentämään sitä koulutustarvetta, jota nykyiseen erikoislääkärikoulutukseen ei sisälly.
Erityispätevyys edistää lääkärien kiinnostusta ja sitoutumista terveydenhuollon tietoteknologian kehitykseen. Tavoitteena on luoda asiantuntijalääkärien verkosto, joka toimii alan yritysten, tutkimuslaitosten ja muiden toimijoiden yhteistyökumppanina.
Ohjelmaan hakijoilta edellytetään pääsääntöisesti erikoislääkärin pätevyyttä.
Ohjelmasta vastaa Suomen Telelääketieteen ja eHealth-seuran asettama Lääkäreiden, hammaslääkäreiden ja eläinlääkäreiden terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyystoimikunta.
Erityispätevyyttä haetaan täyttämällä portfolio, joka lähetetään Lääkäriliittoon Ulla Anttilalle: etunimi.sukunimi@laakariliitto.fi. Pätevyyden myöntäminen edellyttää Lääkäriliiton jäsenyyttä.
Lisätietoa on Lääkäriliiton verkkosivuilla .
