Väliäkö vuodella
Aika ajoin lääketieteellisissä tiedekunnissa pintaan pulpahtaa ristiriita opiskelijoiden välivuosihaaveiden ja tiedekunnan tuotantotavoitteiden välille. Tänä keväänä viestiä kuului Turun yliopiston suunnalta, että välivuotta suunnitteli useampi kuin mahtuisi seuraavan vuosikurssin kanssa vuoden päästä opiskelemaan. Tällainen tilanne ei toki palvele sen paremmin opiskelijoita kuin tiedekuntaakaan.
Keväällä 2015 vastaava tilanne oli allekirjoittaneen vuosikurssilla Helsingissä ja saimme jopa liikanimen ”surffikurssi”, mikä jokseenkin osuvasti kuvaa välivuoteen liittyviä ilmiöitä ja asenteita.
Välivuosi-innostus on usein aaltomainen ja mukaan voi huuhtoutua kurssikavereiden vanavedessä, innostuksen tarttuessa. Osalle välivuosi on mahdollisuus nimenomaan ladata akkuja ja matkustaa, joskin valtaosan kohdalla tätä edeltää työpätkä lääkärinä, tutkijana tai ihan muissa hommissa. Moni myös käyttää koko välivuoden työskentelyyn tai vaihtoon lähtemiseen. Välivuodella on mahdollisuus surffata omien ammatillisten tai harrastuksiin liittyvien mielenkiinnon kohteiden perässä, hakea tavalla tai toisella vahvistusta valitsemalleen polulle. Ajattelen välivuoden olevan opiskelijoiden vastine vuorotteluvapaalle, joka on mahdollinen vasta myöhemmin työuralla.
Välivuosien kohdalla ongelma ei ole varsinaisesti opiskelijoiden haaveissa tai tiedekunnan tavoitteissa, vaan opintojen kankeahkossa rakenteessa. Jos jotakin jää välistä, on sen suorittaminen mahdollista todennäköisimmin vuoden kuluttua. Lääketieteen lisensiaatin junamainen tutkinto, jossa pysyminen omassa vaunussaan on kaiken ja kaikkien kannalta helpointa, voi etenkin välivuodesta haaveilevalle näyttäytyä kovinkin joustamattomana, jopa painostuksena suoriutua pääteasemalle mahdollisimman nopeasti. Tiedekunnalle välivuodet tarkoittavat vaihtelua nykyisellään jo muutenkin suurien vuosikurssien kokoihin haastaen mahdollisuuden tarjota laadukasta pienryhmäopetusta. Lisäksi välivuoden pitäminen toki viivästyttää lisensiaattien valmistumista, mikä on yksi tiedekuntien tulon lähteistä.
Ristiriitatilanteen ratkaisu vaatii aina dialogia, jotta kaikki tulevat kuulluksi, väärinymmärryksiltä vältytään ja voidaan yhdessä löytää paras mahdollinen ratkaisu. Välivuosi-aallon uhatessa on tiedekunnan tärkeää kiinnostua, miksi opiskelijat ovat jäämässä välivuodelle. Taustalla voi olla esimerkiksi opinto-uupumusta liittyen koronavuosiin tai heti lukion perään jatkettuun opiskeluun, huolta omasta osaamisesta tai ammatti-identiteetin muodostumisesta, liikaa töitä opintojen ohella tai jokin kurssin sisäinen jännite. Opiskelijoiden on puolestaan tärkeää ottaa vastuuta omista opinnoistaan ja välivuotta suunnitellessaan olla itse aktiivisesti yhteydessä tiedekuntaan järjestelyiden osalta. Poikkeavan tilanteen ratkaisu vaatii molemmilta osapuolilta panostusta ja usein joustoa.
Dialogin avulla surffikurssikin selvisi ja uhannut hyökyaalto purkautui mainingeiksi, kun osa piti välivuoden, osa puolikkaan ja osa siirsi suunnitelmaansa. Tolkuttomasti paisuvat ryhmäkoot vältettiin, mutta samalla mahdollistettiin usealle opiskelijalle ainutlaatuisia kokemuksia sekä kenties voimavaroja tutkinnon loppuun saattamiseen.
Lääkärin työssä on ehdottomasti hyötyä kaikenlaisesta elämänkokemuksesta, kun pyrkimys on ymmärtää potilaita ja heidän maailmaansa mahdollisimman hyvin. Lääkärin on myös erittäin tärkeää oppia huolehtimaan omasta jaksamisestaan.
Siis väliäkö vuodella, kunhan pääteasemalla junan kyydistä nousee hyvinvoivia ammattilaisia, joilla on edellytykset pärjätä valitsemallaan polulla.
