Valoa tunnelin päässä?

Hyvinvointialueiden aloitus vuodenvaihteessa lähestyy.

Omalla alueella Kymenlaaksossa vapaaehtoinen Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsote aloitti neljä vuotta sitten, kun kuntien terveyskeskukset ja sosiaalitoimet liittyivät Careaan (Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä). Tulevan hyvinvointialueen pohja pysyy meillä samana ja suurimmat muutokset on jo käyty läpi. Jännitystä on silti mielessä muiden alueiden puolesta, kun itse on jo kokenut uuden organisaation ja liikkeenluovutuksen aiheuttaman myllerryksen.

Kymsotessa on neuvoteltu ja sovittu paljon alkaen paikallisista sopimuksista ja palkkaharmonisoinnista. Organisaatiota uudistettiin ensimmäisen vuoden jälkeen toimivammaksi, kun ammatillinen johto palautettiin takaisin linjaorganisaatioon ja yksi esimiesporras poistettiin. Matalampi organisaatio on aiempaa ketterämpi ja tieto kulkee paremmin.

Kymsotessa psykiatria on ollut samassa kokonaisuudessa sosiaalipalveluiden kanssa, samoin olivat alkuun lastentaudit ja geriatria.

Hyvinvointialueen organisaatioon saadaan tähän korjaus: koko terveydenhuolto tulee olemaan yksi kokonaisuus johtajaylilääkärin alla.

Terveydenhuollon asioista sopiminen ja kehittäminen on jatkossa helpompaa. Yhteistyö sosiaalitoimen kanssa jatkuu tiiviinä. Toimialat mylläävä organisaatio ei vaikuttanut yhteistyöhön aina parantavasti, vaan aiheutti toisinaan sekaannusta.

Työmäärä on ollut melkoinen, kun Kymsoten kuuden jäsenkunnan terveysasemien toimintamalleja on yhdenmukaistettu ja toimintaa on kehitetty eri hankkeissa. Sote-keskus hanke jatkuu ja tavoitteena on saada sekä kiireetön että kiireellinen hoito sujuvammaksi.

Tämän lisäksi olemme mukana ”Hyvä vastaanotto” -valmennuksessa kahdella tiimillä. Valtakunnallisen hankkeen painopiste on saatavuuden parantaminen ja odotusaikojen lyhentäminen tulevissa sote-keskuksissa. Saatavuuden parantaminen ei saa johtaa hoidon jatkuvuuden heikentymiseen. Ajanvarauksen merkitys korostuu: potilaalle ei anneta ensimmäistä vapaata aikaa, vaan pyritään antamaan aika potilaan jo tuntevalle hoitavalle lääkärille. ”Hyvä vastaanotto” -mallin tuloksia on luettavissa ja hyviä ideoita kopioitavissa Innokylässä (1,2).

Useita vuosia tuntuu vallinneen yksimielisyys, että perusterveydenhuolto tarvitsee panostusta. Mistä siihen saadaan rahat?

Hyvinvointialueilla on huomattavia säästöpaineita. Rahan tarvetta on myös sekä sosiaalipuolella että erikoissairaanhoidossa. Vuodenvaihteen jälkeen taistellaan samoista rahoista eikä kukaan luovu omistaan. Ei ole mahdollista leikata rahaa muualta, vaan tarvitaan erillistä korvamerkittyä rahaa perusterveydenhuoltoon ja selkeät säännöt riittävistä lääkäri- ja hoitajamääristä. 90-luvulta lähtenyt perusterveydenhuollon rahoitus- ja resurssivaje tulee viimein korjata.

Elokuun 16. päivä julkaistiin uudenlaisen omalääkärimallin selvitys: ”Hoidon jatkuvuus -malli.”

Selvityksen ydintuloksissa todetaan, että tarvitaan huomattavasti lisää lääkäri- ja hoitajavakansseja, eikä kyse ole suurista investoinneista suhteessa terveydenhuollon koko menoihin. Investointi tuottaa moninkertaiset säästöt ja parantaa laatua. Muutos näkyy nopeasti, kun päivystyskäynnit ja lähetteet erikoissairaanhoitoon vähenevät (3,4).

Hoitotakuun tiukentuminen viikkoon edellyttää sekin onnistuakseen lisää pysyvää lääkärityövoimaa ja hoitohenkilöstöä (5). Hyvinvointialueiden yksi keskeinen perustehtävä on vahvistaa potilaan ja lääkärin välistä hoitosuhteen jatkuvuutta (3,4).