Vetoomus: Leikkaukset koulutuskorvauksiin tulee perua
Vuodelle 2026 määrärahaan esitetään 17 prosentin leikkausta – riskinä on jopa potilasturvallisuuden vaarantuminen.
Lääkärien ja hammaslääkärien sekä näihin ammatteihin opiskelevien järjestöt vetoavat, että hallitus peruu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön koulutuskorvauksiin esitetyt leikkaukset.
Sosiaali- ja terveysministeriö korvaa erillisrahoituksella julkiselle palvelujärjestelmälle lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta sekä näiden ammattiryhmien erikoistumiskoulutuksesta koituvia kustannuksia (valtion talousarvio, momentti 33.60.33). Vuoden 2025 talousarviossa tällä momentilla on yhteensä 108 miljoonaa euroa, josta suurin osa on kohdennettu lääkärien ja hammaslääkärien koulutukseen ja erikoistumiskoulutukseen.
Vuodelle 2026 tähän määrärahaan esitetään 17 prosentin leikkausta. Koulutettavaa kohden koulutuskorvauksen taso on muutoinkin laskenut kuluvalla vuosituhannella, kun lääkäri- ja hammaslääkärikoulutusten sisäänottomääriä on lisätty ilman, että koulutuksen rahoitusta on nostettu samassa suhteessa.
Lääkäriksi ja hammaslääkäriksi ei opiskella pelkästään luennoilla. Palvelujärjestelmälle koulutuksesta syntyy kustannuksia, kun kolmannesta opiskeluvuodesta lähtien opintoihin liittyy kliininen opetus. Siinä harjoitellaan ohjatusti työskentelyä terveydenhuollon palvelujärjestelmän eri toimintayksiköissä, kuten yliopistollisissa ja muissa sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja opetusklinikoilla. Kliinisessä opetuksessa harjaannutaan ohjatusti muun muassa potilaiden tutkimiseen ja toimenpiteiden tekemiseen.
Käytännön taidot tulee oppia perustutkinnon aikana, mikä edellyttää riittävää määrää harjoittelupaikkoja ja ohjausresursseja. Riittämätön harjoittelu opintojen aikana voi johtaa puutteelliseen osaamiseen valmistumisvaiheessa. Tämä heikentää palvelujärjestelmän tuottavuutta ja ammattilaisten työhyvinvointia. Riskinä on viime kädessä potilasturvallisuuden vaarantuminen.
Lääkäreistä yli 80 prosenttia ja hammaslääkäreistä vajaat 20 prosenttia erikoistuu. Erikoistumiskoulutus tapahtuu yliopistojen ohjauksessa palvelujärjestelmässä terveydenhuollon toimintayksiköissä. Esitetyt leikkaukset koskisivat niin lääkärien kuin hammaslääkärien osalta sekä perustutkinto- että erikoistumiskoulutusta.
Mikäli esitetyt määrärahaleikkaukset toteutuvat, se uhkaa rajoittaa kriittisen tärkeää palvelujärjestelmässä tapahtuvaa koulutusta. Samanaikaisesti koulutettavien määrät ovat nousussa, ja muun muassa osaamisperustaisen erikoistumiskoulutuksen kehittyminen vaatii entistä enemmän ohjausresursseja.
Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen tarve palvelujärjestelmässämme on tulevina vuosina suuri väestön palvelutarpeen kasvaessa ja kokeneiden ammattilaisten eläköityessä. Erikoistumiskoulutukseen kohdistuvat säästöt uhkaavat näivettää hiljattain tehdyn laajan koulutusuudistuksen, jonka tavoitteena on ollut parantaa koulutuksen laatua sekä eri erikoisalojen osaajien saatavuutta.
Hyvinvointialueilla on käynnissä mittavat säästötoimenpiteet, joiden vaikutukset näkyvät jo nyt myös opetusklinikoissa ja yliopistollisissa sairaaloissa. Koska sote-ammattilaisten koulutus kuitenkin kuuluu hyvinvointialueiden velvoitteisiin, vähentäisi esitetty leikkaus hyvinvointialueiden mahdollisuutta kohdentaa valmiiksi niukkaa yleiskatteellista valtionrahoitusta potilaiden hoitoon, jolloin hoitoon pääsy voi viivästyä.
Vain laadukkaalla, merkittävältä osin palvelujärjestelmässä tapahtuvalla lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutuksella taataan jatkossakin suomalaisen terveydenhuollon laadukas, potilasturvallinen, näyttöön perustuva ja kustannusvaikuttava toiminta. Siten vuodelle 2026 esitetyt leikkaukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön koulutuskorvauksiin tulee perua, järjestöt vaativat.
Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet Lääkäriliitto, Hammaslääkäriliitto, Suomen Erikoislääkäriyhdistys, Yleislääkärit GPF, Nuorten Lääkärien Yhdistys, Nuorten Hammaslääkärien yhdistys, Medisiinariliitto ja Hammaslääketieteen Opiskelijain Liitto.
