Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa muutama vuosi sitten kokeiltu uraohjauksen pilottikurssi oli niin suosittu, että se on jäänyt osaksi opintoja.

Lääketieteen opiskelijoiden saama uraohjaus on ollut tähän asti pitkälti sen varassa, onko opiskelija itse osannut hakeutua henkilökohtaiseen uraohjaukseen.

Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa asiaan tartuttiin muutama vuosi sitten, ja kuudennen vuosikurssin opiskelijoille järjestettiin uraohjauksen valinnainen pilottikurssi. Palaute oli erittäin positiivista, ja nyt kurssi on jäänyt osaksi lääketieteen opintoja.

Uraohjauksen tarkoituksena on tarjota opiskelijoille mahdollisuus tutustua eri erikoisaloihin ja erikoislääkärin arkeen sekä edistää opiskelijoiden kykyä tunnistaa vahvuuksiaan ja motivaatiotekijöitään.

Johanna Kääriä ja Sanni Lehto osallistuvat parhaillaan käynnissä olevaan kurssiin.

– Työelämästä saa lääkiksessä aika vähän tietoa. Minua kiinnosti erityisesti se, että pääsen tutustumaan eri alan erikoislääkäreihin ja saan vinkkejä, miten kullekin alalle pääsee mukaan. Minulla ei ollut opiskeluiden alussa selvää ajatusta erikoisalasta, mutta nyt viimeisenä vuotena on tullut ajatus muutamasta alasta, joita haluan testata, Kääriä kertoo.

Lehdolle on ollut selvää, että hän haluaa erikoistua, tosin ala ehti opiskeluiden aikana vaihtua – kunnes hän palasi taas alkuperäiseen ajatukseen.

– Uraohjauskurssilla oppii esimerkiksi itsereflektion taitoja ja ymmärtää, miksi ylipäätään hakeutuu tietylle erikoisalalle, Lehto pohtii.

Mistä ajatukset työelämää kohtaan kumpuavat?

Turun yliopiston uraohjaaja Lotta Metsärinne kertoo, että uraohjauksessa opiskelija saa neutraalissa tilassa tuulettaa omia ajatuksiaan, pohtia asioita ääneen ja pallotella vaihtoehtoja.

– Välillä puhutaan myös siitä, mistä jotkin ajatukset työelämää kohtaan kumpuavat ja perustuvatko ne tiedolle vai huhupuheille. Uraohjaukseen yhdistetään usein myös työnhaun tukeminen, Metsärinne kertoo.

Ohjaukselle on tarvetta. Nuorten lääkärien yhdistyksen vuonna 2023 teettämän kyselyn mukaan vain viisi prosenttia vastavalmistuneista tai valmistuvista lääkäreistä oli saanut opintojensa aikana uraohjausta, vaikka yli 60 prosenttia olisi ohjausta kaivannut.

– On ollut mielenkiintoista pohtia esimerkiksi persoonallisuuspiirteitä tai aiempia elämän kokemuksia, jotka mahdollisesti ohjaavat tiettyihin valintoihin, Johanna Kääriä miettii.

Myös muissa yliopistoissa herätty

Uraohjaus osana lääketieteellisen opintokokonaisuutta hivuttautuu vähitellen myös muualle kuin Turkuun.

Itä-Suomen yliopistossa on syksyllä 2024 käynnistynyt uraohjauksen opintojakso ensimmäistä kertaa pilottina. Yhden opintopisteen laajuinen jakso on tarkoitettu viidennen vuoden lääketieteen opiskelijoille.

Myös Oulun yliopistossa on juuri käynnissä uraohjauksen pilotti, ja uraohjauskurssin tarjoamista jatketaan vapaavalintaisena LL- ja HLL-opiskelijoille myös ensi syksynä.

– Tavoitteena on jatkossa tarkastella, jos saisimme siirrettyä kurssin LL- ja HLL-koulutuksen opetussuunnitelmiin pakolliseksi kurssiksi, johtava koulutusasiantuntija Marjo Tourula kertoo.

Tampereen yliopistossa opintoihin sisältyy heti ensimmäisestä vuodesta lähtien Lääkäriksi kasvaminen -opintojakso, jossa pohditaan myös uravalintoja. Kuudennen vuosikurssin opiskelijoille on lisäksi valmistumiseen liittyvä jakso, jossa käydään keskusteluja erikoisalojen edustajien kanssa.

Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ei tällä hetkellä ole varsinaista uraohjausta osana opintoja. Opiskelijapalveluista kerrotaan, että uraohjauksen tuominen osaksi lääketieteen koulutusohjelman opintoja on tarkastelussa seuraavalle OPS-kaudelle 2026–2030.

Lue lisää: Mikä minusta tulee isona? Lääketieteen opiskelijoiden uraohjauksen mallit