NLY ja Lääkäriliitto valitsivat parhaat koulutuspaikat
Nuorten Lääkärien Yhdistys NLY:n ja Lääkäriliiton Koulutuspaikkakysely 2021 kertoo viidettä kertaa Suomen parhaat erikoistuvien lääkärien koulutuspaikat.
Viisi tähteä saivat Kymsoten terveysasemat sekä Vaasan ja Valkeakosken terveyskeskukset.
Keskussairaaloista viisi tähteä tuli Kainuun keskussairaalan Lapset ja naiset -yksikölle, Kymenlaakson keskussairaalan kirurgialle, Päijät-Hämeen keskussairaalan ja jyväskyläläisen Sairaala Novan anestesiologialle ja tehohoidolle sekä Seinäjoen keskussairaalan aikuispsykiatrialle.
Näin kertoo Nuorten Lääkärien Yhdistys NLY:n ja Lääkäriliiton Koulutuspaikkakysely 2021 .
Yksityissektorilta viisi tähteä meni Pirte/Tullinkulman Työterveys Oy:lle Tampereelle ja terveyskeskus Mehiläiselle Tampereen keskustaan.
Vuoden nousijana palkittiin Seinäjoen terveyskeskus, joka oli kaikista koulutuspaikoista parantanut eniten sijoitustaan viime vuodesta.
NLY:n koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Katariina Kökkö kertoo, että palkituissa koulutuspaikoissa korostuvat hyvä työilmapiiri, riittävä kokeneiden kollegojen tuki ja ohjaus sekä hyvät konsultaatiomahdollisuudet. Myös työpaikan ulkopuolista kouluttautumista on tuettu.
NLY haluaa painottaa sitä, että ainoastaan koulutuksen laadulla on väliä, ei järjestäjällä.
Muitakin nousijoita
Seinäjoen terveyskeskuksen lisäksi sijoitustaan nostaneita koulutuspaikkoja ovat Valkeakosken terveyskeskus, Kainuun soten terveysasemat, Kanta-Hämeen keskussairaalan sisätaudit sekä HUS Töölön sairaalan ortopedia ja traumatologia.
Kökko sanoo, että näissä koulutuspaikoissa juuri ohjaukseen ja työn joustavuuteen on satsattu. Useassa paikassa myös työn järjestämisessä tapahtuneet muutokset saavat nuorilta lääkäreiltä kiitosta, samoin kuin vasta tehtävässään aloittaneet motivoituneet ja innostavat kouluttajat.
Sijoitustaan huomattavasti pudottaneita koulutuspaikkoja löytyy niin terveyskeskussektorilta kuin yliopistosairaalaklinikoistakin. Kökön mukaan näissä paikoissa nuoret lääkärit kertovat, että vaikeutunut resurssi- ja työvoimapula tekee työkuormasta kohtuuttoman. Tämä heikentää erikoislääkäreiden mahdollisuuksia ohjata nuoria kollegoja ja siten haittaa oppimista. Myös johtamisen haasteet nousevat esille.
Perehdytykseen ja ohjaukseen satsattava
Vastaajista 36 prosentilla perehdytysjakso kesti korkeintaan yhden työpäivän. Perehdytyksessä erityisen tärkeää on nuorten lääkäreiden mielestä varmistaa itsenäisen työskentelyn edellytykset. Enemmistö piti perehdytystään erinomaisena tai hyvänä, mutta yli kolmannes antoi korkeintaan tyydyttävän arvosanan.
Nuorista lääkäreistä 36 prosenttia sai säännöllistä ohjausta vähintään viikoittain. Vastaajista 32 prosentilla ohjausta oli harvemmin kuin kuukausittain tai vain satunnaisesti. Lainkaan ohjausta ei ollut 15 prosentilla.
Ohjauksen määrä on lisääntynyt huomattavasti vuosista 2018 ja 2019. Kuitenkin vasta puolet saa ohjausta vähintään kuukausittain.
– Systemaattinen ohjaus täytyisi ottaa nopeasti käyttöön kaikissa koulutuspaikoissa.
Puolet nuorista lääkäreistä oli määritellyt osaamistavoitteet työskentelyjaksolleen. Vastaajista 39 prosenttia seurasi osaamisensa karttumista lokikirjan avulla. Kehittymistään tukevaa palautetta puolestaan sai 37 prosenttia.
Osaamisen arvioinnin strukturoidut menetelmät olivat käytössä 34 prosentilla nuorista lääkäreistä. Nämä menetelmät pitäisikin Kökön mukaan saada laajempaan käyttöön.
Myös osaamistavoitteiden määrittelyssä on Kökön mielestä parannettavaa. Edistystä on kuitenkin tapahtunut.
– Koulutusuudistus etenee, mutta vielä riittää työsarkaa.
Työkuormitus huolestuttavaa
Selvästi yli puolet vastaajista kertoi, että on lopen uupunut työssään vähintään kuukausittain ja viidennes viikoittain tai päivittäin. Kökkö pitää näitä hälyttävinä tuloksina, joihin pitää löytää ratkaisuja. Hänen mukaansa tämä kysely valottaa keinoja, joilla työstressiä voidaan helpottaa.
– Nuoret lääkärit esimerkiksi kokevat tärkeäksi mahdollisuuden vaikuttaa työnkuvaan ja työaikatauluihin. He haluavat myös voida osallistua koulutuspaikkansa kehittämistyöhön.
Huomio erikoistumiskoulutukseen hyvinvointialueilla
Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Sami Heistaro on tyytyväinen, että erikoistumiskoulutuksen lähiohjaus näyttää kehittyvän parempaan suuntaan. Hän kiittää kouluttajia, joista suuri osa on hankkinut myös pedagogista koulutusta ja paneutunut aktiivisesti haastavaan tehtävään.
Myös osaamistavoitteita seurataan aikaisempaa paremmin, koska erikoistuvien koulutuksen kehittämiseen on satsattu valtakunnallisesti vuosi vuodelta enemmän. Tämä näkyy Heistaron mukaan kyselyn tuloksissa.
Heistaro toivoo, että erikoistumiskoulutuksen hyvä myötätuuli jatkuu myös uusilla hyvinvointialueilla. Yliopistojen ja hyvinvointialueiden pitää käydä tiivistä vuoropuhelua, että koulutuksen järjestelyt ja rakenteet säilyvät ja toimintaa pystytään edelleen kehittämään.
– Tärkeää on muistaa, että erikoistumiskoulutukselle pitää järjestää aikaa ja satsata siihen resursseja.
