Miksi innostuit oikeuslääketieteestä?

– Opiskeluaikana Pekka Karhusen oikeuslääketieteen luennot innostivat ja tein hänen ryhmässään tutkimusta sydänäkkikuolemista. Erikoistuin kuitenkin ensin sydän- ja rintaelinkirurgiksi. Erilaisten sattumien myötä aloin pohtia erikoisalavalintaa uudelleen. Oikeuslääketiede alkoi houkutella mielenkiintoisena ja haastavana alana.

Millainen on työpäiväsi?  

– Tyypillisesti aamuisin tarkistan sähköpostit ja hallinnon järjestelmät, teen mikroskopiaa ja valmistelen kuolemansyynlausuntoja. Osallistun 2–4 oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen päivässä, tutkin vainajat ja kirjaan löydökset. Laadin asiakirjat ja pyydän jatkotutkimukset. Näytteitä lähtee usein oikeustoksikologisiin tutkimuksiin.

Peseytymisen ja ruokatauon jälkeen teen kuolinsyylausuntoja, osallistun palavereihin ja hoidan esimiestehtäviä. Teen myös tutkimusta ja opetan yliopistolla.

Onko sinulla päivystystä?

– Pääsääntöisesti työskentelen virka-aikaan. Käymme poliisin pyynnöstä myös rikospaikoilla, mikä ei ole varsinainen päivystysvelvoite, vaan sitä tehdään pikemminkin mielenkiinnosta lajiin. Se on usein hyödyllistä etenkin hankalissa tapauksissa.

Ajoittain päivystän viikonloppuna kliinisen oikeuslääketieteen 24/7-päivystyspisteessä Helsingissä, missä tarkastetaan rikoksista epäiltyjä, kuten huumeiden salakuljettajia sekä väkivalta- ja seksuaalirikoksista epäiltyjä.

Oikeuslääketiede on siis muutakin kuin kuolemansyiden selvittämistä?

– Joo, työhömme sisältyy oikeuslääketieteellistä päivystystä sekä ohjaus- ja valvontatehtäviä. Tarkastamme kaikki Suomessa vuosittain tehdyt 60 000 kuolintodistusta, ja annamme niistä palautetta ja korjausehdotuksia. Meillä on myös neuvontanumero, jonne poliisit ja lääkärit voivat soittaa.

Miten paljon teet ruumiinavauksia?

– Aiemmin tein jopa 500 vuodessa, nyt noin 300, sillä minulla on myös esihenkilötehtäviä.

Miten oikeuslääketieteellinen ja lääketieteellinen ruumiinavaus eroavat toisistaan?

– Teknisesti ne ovat samankaltaisia. Erona on, että lääketieteellisen ruumiinavauksen suorittaa patologi, kun tiedossa on tautikuolema. Siinä selvitetään tarkasti vainajan sairauksia.

Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen määrää poliisi. Se suoritetaan, kun kuoleman syy tai sen olosuhteet ovat epäselvät tai kyseessä epäillään olevan ei-luonnollinen kuolema: tapaturma, myrkytys, itsemurha, rikos, ammattitauti tai hoitokuolema.

Millainen on tyypillinen tapaus?

– Keski-ikäinen ihminen, joka löytyy kotoaan kuolleena. Tiedossa ei ole selkeää kuoleman aiheuttanutta sairautta. Monesti syyksi paljastuu jokin sairaus, kuten sepelvaltimotauti.

Tuleeko siis luonnollisesti kuolleita vainajia tutkittavaksi enemmän kuin rikosten uhreja? 

– Joo. Henkirikoksia on Suomessa hieman alle 100 vuodessa. Tutkittavia henkirikosepäilyjä on enemmän, mutta osa tapauksista todentuu itsemurhaksi tai tapaturmaksi.

Kuinka usein käyt oikeudessa todistajana?

– Keskimäärin viisi kertaa vuodessa. Aina oikeuslääkäriä ei kutsuta paikan päälle todistamaan, vaan kuolinsyy- tai asiantuntijalausunto riittää.

Katsotko joitain TV:n rikossarjoja, kuten CSI, joissa mukana myös oikeuslääkäri selvittämässä rikoksia? Mitä ajattelet niistä?

– En nykyään juurikaan. Todellisuus on aivan riittävää tältä osin. Toisaalta nukahdan herkästi ruudun ääreen. Sarjoissa oikeuslääkäri juo tai syö ruumiin äärellä ja kertoo poliisille juuri mitään tutkimatta vainajan tarkan kuolinsyyn ja -ajan.

Oikeasti emme syö avaussalissa eikä työmme tapahdu sairaalan pimeissä kellareissa, vaan hyvin valaistuissa, puhtaissa tiloissa. Meillä on modernit välineet ja laitteet ja usein vainajalle tehdään tietokonekuvaus ennen avausta.

Miksi valitsit juuri nykyisen työpaikkasi?

– Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on oikeuslääkinnästä vastaava viranomainen Suomessa. Käytännössä kaikki oikeuslääkärit työskentelevät THL:n palveluksessa.

Minkä stereotypian omasta erikoisalastasi haluaisit muuttaa? 

– TV-sarjoissa oikeuslääkärit esitetään usein joko kopeina muotivaatteisiin pukeutuneina tai rähjäisissä työvaatteissa murahtelevina hahmoina. Tämä ei kuvaa todellisuutta. Työ vaatii hyvää yhteistyökykyä.

Mikä on hankalinta, mitkä ovat suurimmat haasteet, jotka kohtaat työssäsi?

– Usein meiltä odotetaan kyllä/ei-vastauksia, mutta biologia ja lääketiede eivät ole eksakteja tieteitä. Löydökset voivat olla ristiriitaisia, ja pitää punnita todennäköisyyksiä. Paineita aiheuttaa se, päätyykö syytön suotta vankilaan tai vapautuuko syyllinen, jos näyttö jää vajaaksi.

Onko työ henkisesti raskasta, kun näkee väkivaltaisia tapauksia?

– Toisinaan. Vaikka karmeisiin tapauksiin ei totu, ammattimaisuutta on, ettei päästä niitä liian lähelle. Toisaalta ajattelen, että kliinisessä työssä raskaiden hoitopäätösten tekeminen tai potilaan yllättävä menehtyminen voi kuormittaa enemmän.

Mikä on työssäsi parasta ja palkitsevinta?

– Yleensä saamme aina kuolemansyyn selvitettyä. Se tuo onnistumisen tunteen varsinkin monimutkaisissa tapauksissa.

Palkitsevaa on myös työn eettinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Oikeusvaltiossa on tärkeää selvittää kuolemansyyt. Ne vaikuttavat myös terveyspoliittisiin päätöksiin.

Onko työ moniammatillista yhteistyötä?

– Joo. Teemme yhteistyötä erityisesti poliisin ja muiden lääketieteen alojen kanssa. Muutoinkin työ on sosiaalista työpaikan ammattiryhmien välillä, ja henkirikostutkinnassa on aina kaksi oikeuslääkäriä yhdessä selvittämässä kuolinsyytä.

Millaisia ihmisiä alalle hakeutuu?

– Kaikenlaisia. Tärkeää on, että kykenee itsenäiseen työskentelyyn, tekemään päätöksiä, olemaan joustava ja sietämään epävarmuutta. Monenlaisia ihmiskohtaloita tulee eteen, joten ihan kaikille ala ei ehkä sovi.

Aiemmin alalle on saattanut hakeutua ihmisiä, jotka eivät ole kiinnostuneet potilastyöstä. Nykyisin tutkimme myös eläviä ihmisiä.

Edellisellä kerralla Erikoisalani-palstalla vierailleen nefrologi Kati Kaartisen kysymykset oikeuslääketieteen erikoislääkärille:

Juristit – uhka vai mahdollisuus oikeuslääkärille? 

– Molempia. Taitava juristi kykenee hankkimaan näytön ja kyselemään oikeuslääkäriltä oikeudessa asioita siten, että totuus paljastuu. Uhka voi olla, jos lähdetään kysymyksillä horjuttamaan näyttöä ja hälventämään totuutta. Omalla kohdallani juristien toiminta on ollut asiallista.

Miksi ihmeessä et halunnut nefrologiksi? 

– Jaa-a, enpä osaa sanoa. Opiskeluaikana moni ala kiinnosti, mutta jostain syystä kirurgia ja oikeuslääketiede veivät mukanaan.

Bonuskysymys ChatGPT:

Kun kerrot ammatistasi juhlissa, mikä on tavallisin reaktio – kauhistunut hiljaisuus vai utelias kysymystulva?

– Monet kyselevät paljon työstäni. Osa ihmettelee, että tuollaistakin työtä voi tehdä, onpa kummallista. Osa miettii, onko työ henkisesti raskasta.

(Bonuskysymyksen laati kielimalli ChatGPT, jota pyydettiin kysymään jotain hauskaa alan erikoislääkäriltä)

Lue lisää: Nefrologi nauttii potilastyöstä ja harvinaisista diagnooseista