Suomen lipun alla seilaa noin 9 500 merenkulkijaa – muun muassa rahtilaivoilla, jäänmurtajilla ja risteilijöillä. Jokainen heistä tarvitsee merimieslääkäriltä hyväksynnän ennen kuin voi astua alukseen.

Lääkärin täytyy tarkastusta tehdessä miettiä, täyttyvätkö terveysvaatimukset kaikkiin laivatyön tehtäviin vai tarvitaanko rajoituksia, kertoo ylilääkäri Päivi Miilunpalo Työterveyslaitokselta ja Turun merimiesterveyskeskuksesta.

– Samalla lääkärintodistuksella henkilö voi periaatteessa lähteä kuljettamaan öljytankkeria valtameriliikenteessä tai mennä tekemään kolmen viikon kosmetologiharjoittelun jaksoa matkustaja-alukselle, Miilunpalo havainnollistaa. 

Työterveyslaitoksen ylilääkäri Päivi Miilunpalo järjestää täydennyskoulutusta muille merimieslääkäreille. Hän toimii itsekin merimieslääkärinä Turussa.

Eniten merialalla työllistävät matkustajavarustamot, eli tutut Tukholmaan ja Tallinnaan seilaavat risteilyalukset. Monilla niistä suositaan nykyään jatkuvaa rekrytointia, mikä näkyy etenkin alkutarkastuksen määrän kasvuna. Työterveyslaitoksen todistusrekisterin mukaan niitä on jo noin 30 prosenttia laivaväen lääkärintarkastuksista.

Uusia keikkatyöntekijöitä tulee risteilijöille etenkin sesonkiaikoina kesällä ja jouluna.

 – Vaikuttaa siltä, että työnhakijat ohjataan ensimmäiseksi lääkärintarkastukseen. Heitä ei ole välttämättä työnantaja edes haastatellut, kertoo Miilunpalo. 

Laivatyö asettaa merenkulkijan terveydelle erityisvaatimuksia. Aluksella joudutaan liikkumaan ahtaissa tiloissa, työtä tehdään vaihtuvissa sää- ja lämpöolosuhteissa, usein ympäri vuorokauden pyörivissä vahtivuoroissa, Miilunpalo luettelee. Laivaväen tulee selviytyä rutiinitehtävien lisäksi hätätilanteissa.

Myös sairauden hoito on merellä hankalampaa kuin maissa. Aluksella hoitokeinot ovat rajatut. Jos jotain sattuu, viive hoitoon pääsyssä voi kestää tunneista useisiin vuorokausiin.

– Itämerelläkin viive on yleensä aina useita tunteja, ellei laiva ole aivan sataman vieressä. Valtameriliikenteessä voi mennä 5–7 vuorokautta siihen, että helikopterilla evakuointi on mahdollista. 

Laivaväen lakisääteisillä tarkastuksilla pyritään vähentämään sairaanhoidon tarvetta merellä, turvaamaan riittävän nopea hoitoonpääsy ja varmistamaan meriturvallisuutta. Ne tehdään laivatyötä aloittaessa sekä kahden vuoden välein uran loppuun saakka. 

Suljettu yhteisö 

Miilunpalo on työskennellyt merimieslääkärinä lähes 20 vuotta ja toiminut myös varustamoiden työterveyslääkärinä sekä merenkulun asiantuntijalääkärinä Työterveyslaitoksella. Hän on nähnyt, miten lääkärintarkastusten käytännöt ovat muuttuneet.  

Ennen oli mustavalkoisempaa, nyt kokeneille merenkulkijoille pyritään mahdollistamaan työskentelyä sairauden kanssa. Myös lääkitykset ja hoidot ovat kehittyneet. Esimerkiksi sydäninfarkti tai diabetes ei automaattisesti sulje ovea.

– Useimmissa tapauksissa Itämeren liikennöinti on turvallista. Tietysti sielläkin voi tulla ongelmia, jos sairastuu äkillisesti, Miilunpalo sanoo.

Miilunpalo nostaa esiin keskeisenä merimieslääkärien työtä helpottavana parannuksena kansallisten tarkastusohjeiden saamisen. Yleisimmät sairausryhmät kattavat yksityiskohtaiset ohjeet ovat yhtenäistäneet käytäntöjä. 

Laiva on suljettu työyhteisö. Miehistön pitää olla toimintakykyinen myös poikkeustilanteissa, kuten merionnettomuudessa tai laivan tulipalossa.

Aluksilla on monenlaisia työtehtäviä, jotka ovat eri tavoin kuormittavia. Fyysisesti raskainta on paineilmalaitteilla työskentely. Osalla henkilöstöstä on vastuullaan erityisiä pelastautumistehtäviä, kuten savu- ja kemikaalisukellusta.   

– Myös loukkantuneiden kuljettaminen paareilla laivan kapeilla ja jyrkillä portailla on erittäin kuormittavaa, kertoo Miilunpalo.

Kaikkien merenkulkijoiden pitää esimerkiksi voida kulkea pystysuorilla tikkailla, ylittää korkeita kynnyksiä ja mahtua 60 x 60 cm:n kokoisesta pelastautumisluukusta. Pelastautumiskoulutus uusitaan viiden vuoden välein.

Lisäksi on useita muita näköön ja kuuloon liittyviä vaatimuksia. Ne sekä fyysisen toimintakyvyn suositukset perustuvat kansainvälisiin säädöksiin. 

Miilunopalon mukaan merityössä ei vaadita urheilijan kuntoa, vaan riittää, että toimintakyky vastaa normaalia keskimääräistä ikätasoa. Rapakunnossa ei laivalla pärjää. 

Työ merellä on myös psyykkisesti kuormittavaa. Jaksamista haastaa pitkä, jopa kuukausien pituinen työjakso, joka vietetään poissa perheen ja ystävien luota. Vapaa-ajan vietto tapahtuu pitkälti samassa ympäristössä kuin työnteko. Merenkulkijalla on rajalliset mahdollisuudet lähteä vaikkapa kävelylle tuulettamaan ajatuksia.

– Jos työilmapiirissä on ongelmia, ne korostuvat merellä. Parhaimmillaan työyhteisö voi olla kannatteleva ja antaa vahvaa sosiaalista tukea, Miilunpalo kertoo. 

Nuorilla eri haasteet kuin kokeneilla 

Soveltuvuuden arviointi vaatii merimieslääkäriltä laaja-alaista osaamista. Arvioitavat sairaudet ja terveydentilan ongelmat kattavat lähes kaikki erikoisalat. Erikoislääkäriä voi konsultoida, mutta tämä ei välttämättä tunne laivatyön olosuhteita. 

Laivatyötä uhkaavat terveydelliset tekijät vaihtelevat. Työterveyslaitoksen rekisteritietoihin perustuvan tutkimuksen mukaan poikkeuslupaa edellyttäneissä uusintatarkastuksissa painottuvat fyysiset tekijät, kun taas alkutarkastuksissa psyykkiset.

Uusintatarkastuksissa yleisimmät poikkeuslupaan johtaneet syyt ovat uniapnea, sydänsairaudet ja keuhkosairaudet sekä diabetes.Vastaavasti alkutarkastuksissa, eli enimmäkseen nuorilla, yleisimpiä ovat mielenterveyden häiriöt, neuropsykiatriset häiriöt ja päihdeongelmat. 

– Etenkin neuropsykiatrisissa häiriöissä, kuten ADHD:n ja autismin kirjon asioissa, arviointi on monesti todella vaativaa. Kokonaisuuteen liittyy usein mielenterveyden oireilua, toisinaan myös piirteitä useammista samanaikaisista häiriöistä, Miilunpalo kertoo. 

Arvio perustuu pitkälti sairaushistoriaan ja terveystietoihin. Olennaista on, miten sairaus on vaikuttanut toimintakykyyn.

Merimieslääkärien täydennyskoulutuspäivässä käytiin läpi esimerkkitapauksia. Työterveyshuollon erikoislääkäri Heidi Lindfors ohjaa työpajan osallistujia.

Suomalaisen merenkulkijan keski-ikä on 42 vuotta. Yli 65-vuotiaita työskentelee etenkin konepäällystössä. 

– Monisairastavuutta on paljon etenkin uusintatarkastuksissa. Useisiin sairauksiin voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi ja hyvällä hoidolla pitää ihmiset työkykyisinä pitkään, Miilunpalo kertoo. 

Hän on tehnyt tuhansia laivaväen tarkastuksia. Nuorimmat ovat 15-vuotiaita, vanhimmat jopa yli 80-vuotiaita. Tarkastettavien joukko on monipuolinen. Työn parhaita puolia ovat tarkastettavien vaihtelevuus, kulttuurien kirjo, ihmisten tarinat ja kohtaamiset.

– On mukavaa, kun pääsee seuraamaan henkilöiden laivatyöuraa. Ei ole tavatonta, että tarkastettava aloittaa vaikkapa tax free -myyjänä ja kun seuraavan kerran tapaamme, hän opiskeleekin merikapteeniksi, Miilunpalo kertoo.  

Lue lisää: Kela alkaa korvata työterveyshuoltoa jo ennen työn alkua

Lue lisää: Toimintakyky ja työkyky – ymmärrystä ja käytäntöä