Vaarallinen tehtävä: Pidä potilas hengissä

Taysin anestesiologin työssä pääsee tekemään ja näkemään monenlaista. Tapani Heikkilä vastaa erikoisalaa koskeviin kysymyksiin.

Tapani Heikkilän potilaat ovat enimmäkseen huonokuntoisia, monisairaita vanhoja ihmisiä, joilla on sepelvaltimotauti, valtimonkovettumistauti ja sydämen vajaatoimintaa. Päivystyksessä ei voi kuitenkaan koskaan tietää, mitä tulee vastaan.

Millainen on anestesiologin työpäivä?

– Riippuu, missä työskentelee. Päiväkirurgiassa on paljon anestesia-aloituksia ja -lopetuksia. Päivä on tasainen ja tietää etukäteen, miten se sujuu. Teho-osastolla arkena potilaita on tyypillisesti hoidettavana 3­–6.

– Sen sijaan päivystyksessä ei koskaan tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Saattaa tulla ennakkohälytys, että tulee terävä tai tylppä vamma parinkymmenen minuutin päästä. Sitten alkaa kauhea jytinä.

– Isoimmissa sairaaloissa anestesiologien työnkuvat saattavat eriytyä. Joku työskentelee esimerkiksi pelkästään tehohoidossa tai kipupoliklinikalla. Keskussairaaloissa tyypillisesti kaikki tekevät kaikkea. Lisäksi osa anestesiologeista työskentelee ensihoitolääkäreinä.

Missä itse työskentelet?

– Työskentelen verisuonikirurgialla ja tuki- ja liikuntaelinkirurgialla. Lisäksi päivystän ykköspäivystyksessä, joka vastaa päivystystoiminnan koordinoinnista. Sinne tulee gastrokirurgisia potilaita ja traumapotilaita. Meillä on rotaatiota niin, että ei tee samaa hommaa joka päivä.

Minkä stereotypian omasta erikoisalastasi haluaisit muuttaa?

– Ei tule mieleen. Suuri yleisö tuskin edes tietää, että olemme olemassa. Taannoin eräs potilas totesi heräämössä: ”Ai niin, olet vain se ihminen, joka puhui mulle keuhkoasioista.” Vastasin, että minä olen se ihminen, joka pitää sinut hengissä.

Eikö yksi stereotypia ole, että anestesiologi vain nukuttaa?

– Joo, voi olla. Nykyisin on paljon erilaisia temppuja, puudutuksia ja muita menetelmiä, eikä potilasta tarvitse välttämättä nukuttaa. Nukuttaminen voi olla vaarallista.

– Anestesiologin tehtävä on pitää potilas hengissä: minimoida leikkaussalissa riskit, jotta toimenpide voidaan tehdä mahdollisimman turvallisesti.

Miten paljon työssä pitää päivystää?

– Meidän sairaalassamme päivystysten määrää voi itse säädellä. Itse teen kaksi aktiivipäivystystä ja yhden takapäivystyksen kuukaudessa. Jotkut haluavat päivystää paljon enemmän. Se tietysti nostaa ansiotasoa.

Keitä ovat anestesiologin lähimmät työkaverit?

– Ilman anestesiahoitajia ei tulisi mistään mitään. Lisäksi olemme yksiköstä riippuen paljon tekemisissä kirurgien, gynekologien, korva- ja silmälääkärien sekä toimenpideradiologien kanssa sekä teho-osastolla kaikkien erikoisalojen lääkärien kanssa.

Mistä anestesiologit keskustelevat kahvihuoneessa?

– Ihan kaikesta. Esimerkiksi politiikasta, lapsista ja urheilusta. Huumori on aika lakonista – ei tarvitse kauan tehdä tätä hommaa, kun huomaa, että kaikki on mahdollista: joskus ihmisellä voi olla uskomattoman huono tuuri ja joku voi tehdä käsittämättömiä asioita.

Millaisia ihmisiä anestesiologit ovat?

– Sterotyyppinen anestesiologi on aika lyhytpinnainen, ”halki poikki ja pinoon”-tyyppi. Asioiden pitää tapahtua nopeasti ja päämäärätietoisesti. Toisaalta pitää hyväksyä myös se, että kaikkea ei voi kontrolloida.

– Sterotyyppinen anestesiologi on aika lyhytpinnainen.

– Koska homma on riskien minimoimista, pitää olla vähän kaikesta kiinnostunut, jotta saa kokonaiskuvan potilaan kunnosta. Lisäksi pitää kyetä toimimaan nopeasti paineen alla.

Mitä kaikkea pitää tietää?

– Fysiologia on se meidän juttu. Pitää ymmärtää ihmisen kehon toimintaa, millaisia putkia, pumppuja ja palkeita on, miten nesteet liikkuvat ja miten paine ja vastapaine vaikuttavat toisiinsa. Lisäksi tarvitaan sisätautien osaamista.

Elvytätkö usein?

– Teho-osastolääkärinä elvytyksiä tulee eniten, muutama vuodessa. Itse elvytin viimeksi noin kuukausi sitten ja sitä ennen puoli vuotta sitten.

Bonuskysymys: Onko koskaan tullut vastaan potilasta, joka vaati herättyään lisää nukutusta, koska näki niin hyviä unia?

– Ei, mutta moni on sanonut, ettei ole koskaan nukkunut niin hyvin. Propofolin antama uni on niin syvää, että vaikka operaatiossa olisi kulunut tunti, kokee nukkuneensa kuusi tuntia.

(Bonuskysymyksen laati kielimalli ChatGPT, jota pyydettiin kysymään jotain hauskaa anestesiologian erikoislääkäriltä.)

Lue lisää: Ihminen ei ole vain biomekaniikkaa

Lue lisää: ”Aina on aikaa pysähtyä”

Lue lisää: Kiukkuisia ja vaikeita?

Lue lisää: Myytinmurtajat

Tapani Heikkilä valmistelee potilasta leikkaukseen puuduttamalla hänen kätensä kainalosta lähtien. Apuna tilanteessa on anestesiahoitaja Tiia Karjalainen.