Kuulonalenema: sisäkorvaan rajoittuva ongelma vai neurodegeneratiivinen kokonaisuus?
Sensorineuraalinen kuulonalenema on yli 70-vuotiaiden yleisimpiä pitkäaikaissairauksia.
Epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet merkittävän yhteyden kuulonaleneman ja muistisairauksien riskin välillä.
Kuulonalenemaa ei pitäisi tarkastella vain sisäkorvaan rajoittuvana ongelmana vaan osana laajempaa neurodegeneratiivista kokonaisuutta.
Kuulon kuntoutuksen merkitystä muistisairauksien ehkäisyssä tulisi selvittää kliinisissä tutkimuksissa.
Laadukas ja näyttöön perustuva kuulonkuntoutus lisää hoidon vaikuttavuutta ja voi näin edistää ikääntyneen ihmisen aktiivisuutta ja toimintakykyisyyttä.
Maailmanlaajuisesti yli 480 miljoonaa ihmistä (noin 6 % maailman väestöstä) kärsii kuntoutusta vaativasta kuulonalenemasta. Määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2050 mennessä yli 900 miljoonaan (1). Sensorineuraalinen kuulonalenema on yli 70-vuotiaiden yleisimpiä pitkäaikaissairauksia (2).
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
