Masennusta esiintyy jo pienillä lapsilla, mutta se yleistyy nuoruusiässä. Vauvaikäisen sosiaalisesta vuorovaikutuksesta vetäytyminen voi olla masennuksen kaltainen reaktio. 

Diagnostiset kriteerit ovat kaikille ikäryhmille samat, mutta masennuksen ilmiasu voi poiketa lapsilla merkittävästi aikuisen oirekuvasta.

Psykososiaalisten tekijöiden merkitys lapsuusiän masennuksen taustalla on suuri.

Hoito tulee suunnitella yksilöllisesti lapsen ja perheen kokonaistilanne huomioiden.

Masennuksen uusiutumisriski on suuri, joten seurannan tulee olla riittävän pitkäkestoista.