Lähtökohdat Väestön ikääntyminen lisää monisairastavuutta, joka on vahvasti yhteydessä terveydenhuollon palvelujen ja lääkkeiden lisääntyneeseen käyttöön. Arvioimme monisairastavuuden yleisyyden kehitystä Suomessa vuodesta 2000 vuoteen 2040.

Menetelmät Hilmo-rekisterin diagnoositiedot yhdistettiin 20 vuotta täyttänyttä väestöä edustaviin terveystarkastustutkimusten aineistoihin vuosilta 2000, 2011, 2017 ja 2022. Diagnooseista johdettiin monisairastavuusmuuttuja, jonka yleisyyttä vuosina 2030 ja 2040 ennustettiin moni-imputointiin perustuvalla menetelmällä. Ennusteet tehtiin koko maahan sekä hyvinvointialueittain.

Tulokset Naisilla monisairaiden osuus kasvoi 11,3 %:sta 19,9 %:iin ja miehillä 9,4 %:sta 18,2 %:iin vuosina 2000–2022. Esiintyvyyden ennustetaan kasvavan naisilla 28,7 %:iin ja miehillä 26,2 %:iin vuonna 2040. Hyvinvointialueiden välillä oli merkittäviä eroja sekä monisairastuvuuden yleisyydessä että siinä, miten monisairaiden osuuden ennustetaan kasvavan tulevina vuosina.

Päätelmät Monisairastavuuden kasvu tulee lisäämään terveydenhuollon kustannuksia, mikäli monisairastavuudesta aiheutuvat terveydenhuollon kontaktit pysyvät entisen kaltaisina eikä pitkäaikaissairauksien hoidon tehokkuuteen pystytä merkittävästi vaikuttamaan.