Lehti 24: Pääkirjoitus, tiede Suom Lääkäril 2025;80:e45508, www.laakarilehti.fi/e45508

Myrkkyalkoholien aiheuttamien myrkytysten hoito yksinkertaistuu

Juha T. KorhonenTuomas Lilius

Etyleeniglykoli ja metanoli aiheuttavat vuosittain yhteensä noin 30 myrkytystä (1), joista osa johtaa kuolemaan. Ajoissa aloitetulla antidoottihoidolla voidaan estää glykolien ja metanolin aiheuttamat pysyvät elinvauriot ja kuolemat. Myrkytystietokeskus suosittelee fomepitsolin käyttöä ensisijaisena antidoottina kaikilla potilasryhmillä.

Suomessa ensisijaisena antidoottina aikuisten myrkkyalkoholimyrkytyksissä on toistaiseksi käytetty etanolia. Sen käyttö vaatii tiivistä plasmapitoisuuden seurantaa kapean terapeuttisen leveyden ja yksilöllisen metabolian vuoksi. Annosteluvirheet voivat johtaa vakaviin haittoihin (2,3). Etanoli lisää myös keskushermostolaman ja hengitysvajauksen riskiä (4,5).

Vakavissa myrkytyksissä potilas kompensoi metabolista asidoosia hyperventiloiden. Tämän kompensaatiomekanismin pettäminen on yhteydessä huonoon ennusteeseen (4). Siksi etanolin käyttö antidoottina vaatii erityistä varovaisuutta.

Kustannukset muodostuvat pääosin varaston ylläpidosta.

Fomepitsoli on tehokas alkoholidehydro- genaasin estäjä. Se on helppo annostella, aiheuttaa vain vähän haittavaikutuksia (2,3,6) eikä lamaa keskushermostoa. Retrospektiivisissä tutkimuksissa sen teho on ollut verrattavissa etanoliin, mutta laadukasta vertailevaa tutkimusta ei ole tehty (4,7).

Harvoin tarvittavien antidoottien käyttökustannukset muodostuvat pääosin varaston ylläpidosta. Fomepitsolia on Suomessa varastoitu käytettäväksi lasten ja raskaana olevien myrkkyalkoholimyrkytyksissä. Varastointikustannukset ovat olleet noin satatuhatta euroa vuosittain (Fimea).

Selvityksemme mukaan vain 27 % sairaala-apteekeista poistuneesta fomepitsolista on päätynyt potilaskäyttöön ja loput ovat menneet lääkehävikkiin (8). Koko varastoitu määrä olisi varovaisestikin arvioiden riittänyt joka toisen metanoli- ja etyleeniglykolimyrkytys-potilaan hoitoon.

Laajentamalla fomepitsolin käyttöä kaikkiin ikäluokkiin saadaan siis hävikkiin menevä tehokas ja turvallinen lääke käyttöön lisäämättä merkittävästi kustannuksia.

Tähän asti fomepitsolin tarjoamat hyödyt ovat jääneet pitkälti lunastamatta. Se säästää potilaan etanolin aiheuttamalta keskushermostolamalta, potilaan valvonnan tarve kevenee ja hoito yksinkertaistuu. Sitä voidaan käyttää myös tilanteissa, joissa potilas on nauttinut edeltävästi etanolia. Mikäli kuljetusmatka lopulliseen hoitopaikkaan on pitkä tai fomepitsolia ei ole saatavilla, antidoottihoito aloitetaan etanolilla, tarvittaessa suun kautta.

Fomepitsolia saa sairaala-apteekeista ja tarvittaessa Valtakunnallisesta myrkytyslääkevarastosta Myrkytystietokeskuksen luvalla. Fomepitsolin ja muiden antidoottien alueellinen saatavuus löytyy Terveys-portin Myrkytyslääkerekisteristä. 

Laajamittaisissa poikkeustilanteissa, kuten joukkomyrkytyksissä, voidaan hyödyntää myös Suomeen hiljattain perustettua rescEU CBRN -valmiusvarastoa. Siellä varastoidaan antidootteja osana laajempaa varautumista kemiallisiin, biologisiin, säteily- ja ydinaine-uhkiin.

Kirjoittajat

Juha T. Korhonen LT, FM, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Hus, Akuutti, Myrkytystietokeskus ja Hus, Leikkaus- ja tehohoitokeskus, Tehohoito

Tuomas Lilius ylilääkäri, apulaisprofessori Hus, Akuutti, Myrkytystietokeskus ja Helsingin yliopisto, farmakologian ja lääkehoidon osasto sekä Individrug-tutkimusohjelma


Sidonnaisuudet

Ei sidonnaisuuksia.


Kirjallisuutta
1
5 McMartin K, Jacobsen D, Hovda KE. Antidotes for poisoning by alcohols that form toxic metabolites. Br J Clin Pharmacol. 2025;91:662–71.
2
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vastaus Hus Myrkytystietokeskuksen tietopyyntöön 6.9.2024. Hilmo-rekisterissä olevat metanoli- ja glykolimyrkytysten (T51.1 ja T52.3) päädiagnoosit vuosina 2019–2023.
3
Lepik KJ, Sobolev BG, Levy AR, ym. Medication errors associated with the use of ethanol and fomepizole as antidotes for methanol and ethylene glycol poisoning. Clin Toxicol (Phila) 2011;49:391–401.
4
Lepik KJ, Levy AR, Sobolev BG ym. Adverse drug events associated with the antidotes for methanol and ethylene glycol poisoning: A comparison of ethanol and fomepizole. Ann Emerg Med 2009;53:439-50.e10.
5
Paasma R, Hovda KE, Hassanian-Moghaddam H ym. Risk factors related to poor outcome after methanol poisoning and the relation between outcome and antidotes – a multicenter study. Clin Toxicol (Phila) 2012;50:823–31.
6
Rasamison R, Besson H, Berleur MP, Schicchi A, Mégarbane B. Analysis of fomepizole safety based on a 16-year post-marketing experience in France. Clin Toxicol (Phila) 2020;58:742–7.
7
Zakharov S, Pelclova D, Navratil T ym. Fomepizole versus ethanol in the treatment of acute methanol poisoning: Comparison of clinical effectiveness in a mass poisoning outbreak. Clin Toxicol (Phila) 2015;53:797–806.
8
Sairaala-apteekkien vastaus Hus Myrkytystietokeskuksen kyselyyn fomepitsolin käytöstä vuosina 2019–2023, syyskuu 2024.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030