Hallitus haluaa vähentää lakisääteisten lausuntojen määrää.

”Vähennetäänammattihenkilöstöltä vaadittavan kirjallisen työn, kuten säädösperäisten lausuntojen ja erilaisten todistusten, määrää.”

Näin kuuluu kesäkuussa julkistetun hallitusohjelman kirjaus sote-henkilöstön saatavuus ja riittävyys -osiossa.

Lääkintöneuvos Taina Mäntyranta sosiaali- ja terveysministeriöstä on tyytyväinen, että aihe on nyt hallitusohjelmassa. Hän toimi viime vaalikaudella perustetun Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden ohjelman pääsihteerinä. Työ jatkuu tällä vaalikaudella.

Mäntyrannan mukaan ministeriön virkamiehet ovat pyrkineet nostamaan asiaa esille jo vuosien ajan. Nyt asian edistämiseen on vahva selkänoja.

Tiedonsiirtoa ja tekoälyä

Mäntyrannan mielestä yksi oleellinen keino olisi tiedonsiirron sujuvoittaminen.

Tätä mieltä on myös Kelan johtava ylilääkäri Janne Leinonen .

Lausunnoissa on kyse tarpeellisen ja vain tarpeellisen tiedon siirtämisestä. Vanhassa maailmassa potilastiedot olivat paperilla. Etuutta tai muuta tarkoitusta varten tarvittiin yhteenveto, jonka laati lääkäri.

Menettely on säilynyt, vaikka tiedot ovat nyt tallessa sähköisesti.

Leinonen arvioi, että tekniikasta saadaan tulevaisuudessa merkittävää lisäapua tiedon siirtoon ja lausunto­työhön.

– Tekoälyn käyttöäkin kannattaisi harkitusti suunnitella, hän sanoo.

Täydelliseen automaatioon Leinonen ei usko. Lääkärin asiantuntemukselle on käyttöä tulevaisuudessakin.

Hän arvelee, että tulevaisuudessa Kela ja vakuutuslaitokset voivat saada Kanta-järjestelmästä lisätietoja rajatusti suoraan, tietosuoja huomioiden.

– Vaikka Kela teknisesti hallinnoi Kanta-rekisteriä, meillä ei täällä etuuspuolella ole oikeutta sitä katsoa. Tätä oikeutta ei millekään vakuutuslaitokselle haluttu antaa, Leinonen sanoo.

Hän arvelee syyksi epäluottamuksen ja tietosuojaan liittyvät pohdinnat.

– Siitä meidän täytyisi päästä eteenpäin. Se helpottaisi aika lailla. Tästä on alustavia keskusteluja jo vireilläkin.

Kannan katselumahdollisuus ei ­Leinosen mukaan ole oikotie onneen. Tiedot ovat hajallaan, ja tarpeellisten tietojen kokoaminen olisi hidasta. Lisäksi riskinä olisi, että potilas jäisi ­ilman hänelle kuuluvaa etuutta, jos kaikki tarpeellinen ei tule huomioi­duksi.

Hän odottaa, että hallitusohjelman kirjauksesta seuraa yhteiskunnallista ja poikkihallinnollista keskustelua lääkärinlausunnon olemuksesta.

Keskustelulta hän toivoo, että lapsi ei mene pesuveden mukana.

– Että ei todettaisi, että lääkärinlausunnot ovat hukkaa ja turhaa.

Hylätty lausunto tehdään turhaan

Lausuntoryhmien hylkäysprosenteissa on isoja eroja.

Esimerkiksi kuntoutuspsykoterapia on Kelan suurin kuntoutuspalvelu, ja sen hyväksymisprosentti on korkea. Voi kyseenalaistaa, mikä lisäarvo erillisillä lausunnoilla on. Tässä kohtaa ­laki on tiukka. Laki vaatii kuntoutussuunnitelman, johon on liityttävä psykiatrian erikoislääkärin lausunto.

Toisen ja kolmannen vuoden jatko­lausuntojen kohdalla laki on väljempi. Kela on tulkinnut, että kenen tahansa hoitavan lääkärin lausunto yleensä riittää.

Toisenlainen esimerkki ovat työ­kyvyttömyyseläkkeet ja vammaistuet. Hylkäysprosentti on noin 50. Puolet lausunnoista tehdään siis turhaan. Huomio pitäisi Leinosen mielestä siirtää niiden vähentämiseen.

Terveydenhuoltolain mukaan potilaalla on oikeus saada lääkärinlausunto lakisääteistä sosiaalivakuutusta ­varten, jos hän sitä pyytää. Tämä ei Leinosen mukaan itsessään ole ongelma, mutta se on, että lausunnot käytännössä aina puoltavat haettua etuutta. Kun portinvartijuus ei toteudu vastaanotolla, rooli jää Kelalle. Turha lausunto vie silti lääkärin työaikaa.

Sujuvoitus ei aina vaadi lakimuutosta

Kelassa on jo alettu etsiä keinoja lausuntotyön sujuvoittamiseksi. On esimerkiksi kehitetty toimintatapaa, jossa terveydenhuollossa laadittu kuntoutussuunnitelma voidaan entistä useammin Kelassa hyväksyä sellaisenaan.

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen päätös pyritään tekemään kerralla entistä pidemmälle ajalle, esimerkiksi kolmeksi vuodeksi yhden vuoden sijaan. Myös monet lääkekorvausoikeudet myönnetään nyt aiempaa pidemmälle ajalle tai ilman määräaikaa.

Lisätietopyyntöjä on vähennetty, ja niiden määrää seurataan.

– Jos meillä ei ole erityistä syytä epäillä, niin kuin hyvin harvoin on, emme lähde pyytämään lisätietoja ja vaivaamaan lääkäriä tai asiakasta, Leinonen sanoo.

Kelan käytäntöihin liittyvää vähentämispotentiaalia on hänen mielestään edelleen esimerkiksi sairauspäivärahojen B-lausunnoissa.

Lääkärit laativat lausuntoja ja todistuksia monille tahoille, mutta suurin määrä menee Kelalle. Pelkästään B-lausuntoja Kela vastaanotti viime vuonna 660 000.

Lääkärilehden tietojen mukaan STM:n virkamiehet ehdottivat hallitusohjelmaan nykyistä väljempää kirjausta, joka viittaisi lausuntoihin käytetyn ajan vähentämiseen. Ajatuksena oli, että kaikkia mahdollisia keinoja on syytä käyttää. Nyt kirjaus viittaa tiukemmin säädösmuutoksiin.

Miten lääkäreitä kuullaan?

Hallitusohjelman työstäminen on vasta alussa. Käytännön toimet ovat pohdinnassa.

Yksi mietittävä asia on, miten lääkäreitä kuullaan. Taina Mäntyrannan mukaan yksi vaihtoehto ovat fokusryhmähaastattelut eli strukturoidut keskustelut, joihin kutsutaan lääkäreitä eri puolilta Suomea ja erikoisaloilta.

– Sitä kautta voisi löytyä ideoita ja ehdotuksia, joita ei muulla tavoin löytyisikään.

Keskusteluryhmien kokoamisessa voisi tehdä yhteistyötä Lääkäriliiton kanssa, hän pohtii.

Henkilöstön saatavuuteen liittyen hallitusohjelma mainitsee myös muun muassa työnjaon selkeyttämisen ja ­veto- ja pitovoiman tukemisen.

– Nyt täytyy löytää kaikki keinot, joilla voidaan vapauttaa lääkäreiden aikaa välittömään potilastyöhön, Mäntyranta sanoo.