Äidin raskaudenaikaiseen anemiaan näyttää liittyvän syntyvän lapsen pienempi aivojen tilavuus varhaislapsuudessa. Varhaislapsuuden anemia ei vaikuttanut aivojen kokoon.

Etelä-Afrikassa tehty väestöpohjainen, prospektiivinen sisäinen kohorttitutkimus analysoi äidin raskaudenaikaisen anemian, lapsen anemian ja varhaislapsuuden aivorakenteiden yhteyksiä. Tutkimukseen osallistui 147 äiti-lapsiparia.

Äideiltä mitattiin hemoglobiini raskausviikolla 13 (9–20) ja lapsilta imeväisiässä. Anemiaksi luokiteltiin WHO:n mukaan äideillä Hb < 110 g/l. Lapsille käytettiin iänmukaisia ­viitearvoja, joskin alle 6 kuukauden ikäisille paikallisia viitearvoja. Aivojen rakenteita arvioitiin 2–3 vuoden iässä T1-painotteisella magneetti­kuvauksella ilman anestesiaa lasten nukkuessa.

Raskaudenaikainen anemia todettiin 31 %:lla äideistä. Se oli yhteydessä lapsen pienempään aivokurkiaiseen (corpus callosum –7,75 %; 95 %:n LV –11,24, –4,26 %) ja pienempiin tyvi­tumakkeisiin (nucleus caudatus –5,30 %; –7,01, –3,59 %, putamen –4,33 %; –5,74, –2,92 %).

Äidin raskaudenaikaisen anemian ja lapsen anemian välillä ei todettu yhteyttä, eikä äidin raskaudenaikaisen anemian ja lapsen aivojen rakennemuutosten välinen yhteys välittynyt lapsen anemian kautta. Lapsista 53 %:lla todettiin anemia 8 kuukauden iässä (2,7–14,8 kk). Magneetti­kuvauksen perusteella varhais­lapsuuden anemia ei vaikuttanut ­lapsen kortikaalisiin tai subkorti­kaalisiin rakenteisiin.

Lieväkin raskaudenaikainen ­anemia vaikuttaa muokkaavan varhaislapsuudessa aivojen kehitystä ja kasvua, joten odottavan äidin tehokas anemian hoito on perusteltua.

Wedderburn CJ, Ringshaw JE, Donald KA ym. Association of maternal and child anemia with brain structure in early life in South Africa. JAMA Netw Open 2022;5(12):e2244772. doi: 10.1001/jamanetworkopen.2022.44772

Nina Kaseva