Kansainvälisiä vieraita liiton 90-vuotisjuhlallisuuksissa

Juhlallisuuksissa oli mukana nelisenkymmentä vierasta ympäri Eurooppaa, kaukaisimmat vieraat saapuivat Japanista. Mukana oli kollegoita ja työtovereita pitkältä ajalta mm. Nordiska läkärrådetin, Euroopan lääkärikomitean CP:n sekä Euroopan erikoislääkärijärjestön UEMS:n toiminnasta. Tilaisuus oli lämminhenkinen ja liitto vastaanotti toinen toistaan hienompia lahjoja sekä huomionosoituksia. Kansainvälinen juhla-illallinen järjestettiin ravintola Pörssin tyylikäissä puitteissa.

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 8/2000 Kommentteja

Terveyspalvelujen kehityspaineet EU-Suomessa

Terveyspalvelujen kehitystä ovat viime vuosina leimanneet tiukka talous ja tehokkuuden kasvu. Paineita palvelujen ja rahoituksen lisäämiseen tuovat hoitomenetelmien kehitys ja väestön ikääntyminen. Myös eurooppalaiset trendit on otettava huomioon. Minkälaiselta pohjalta terveydenhuolto kehittyy 2000-luvun EU-Suomessa, pohdittiin Lääkäriliiton 90-vuotisjuhlien yhteydessä pidetyssä juhlaseminaarissa Helsingissä.

Marianne Jansson

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 8/2000 Kommentteja

Onko resurssipula uutinen?

Yksi jos toinenkin asia tässä maassa näyttää jäävän presidenttipelin jalkoihin. Edustuspresidentin merkitys lienee tulevaisuudessa symbolinen, mutta kansalaisen arkeen ja veromarkkojen käyttöön liittyvien aloitteiden julkisuus näyttää jäävän pintakuohun ja henkilöityvän mediakilpailun jalkoihin. Mahtaako oikeasti olla niin, että pintajulkkisten ryhmittyminen presidenttikandidaattien taakse maksettuina tai ilmaiseksi on tärkeämpää kuin potilaiden hoitoonpääsy? Olisiko terveydenhuollon jonoista ja ammattikunnan jaksamisesta palkattava puhumaan joku kyykkyviulunsoittaja?

Kati Myllymäki

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 4/2000 Kommentteja

Täydennyskoulutukseen valtakunnallinen rahoitusjärjestelmä

Lääkärien jatko- ja täydennyskoulutus on ollut kautta vuosien lääkärijärjestöjen keskeinen tehtävä ja huolenaihe. Monelle lääkärille edes mahdollisuus käyttää työaikaa ammattikirjallisuuteen perehtymiseen tai koulutustilaisuuteen osallistumiseen on unelmaa, saati sitten rahoituksen saaminen koulutukseen. Parhaassa tapauksessa ehtii työpäivän kuluessa selata jonkin lehden tai vilkaista toisesta sisällysluettelon. Tarve seurata aikaansa on kuitenkin suurempi kuin koskaan. Mitä hyötyä on näyttöön perustuvan hoidon tietokannoista ja hoitosuosituksista, jos lääkärillä ei ole aikaa eikä mahdollisuutta opiskella niitä? Jokaisella lääkärillä tulee olla oikeus ammattitaidon jatkuvaan ylläpitämiseen ja tieteen kehityksen seuraamiseen, ei vain kokopäivätoimisilla tutkijoilla tai yliopisto-opettajina toimivilla.

Kati Myllymäki

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 3/2000 Kommentteja

Kehittyykö lääkäri?

Tervetuloa hyvät kollegat täydennyskoulutukseen uuden ajan lääkäripäiville. Lääkäripäivien kävijämäärä on lähtenyt nousuun, näyttely on suurempi kuin koskaan aiemmin, yli 4 000 m2 ja oheistapahtumissa ja sosiaalisessa ohjelmassakin piisaa. Ensimmäiset omat lääkäripäiväni olivat 1979 Dipolissa, jossa pääsin töihin tapahtuman toimistoon tuoreena lääketieteen ylioppilaana. Silmät ymmyrkäisinä ihmettelin lääkärikunnan opinhaluja, moninaisuutta, terävyyttä ja joillakin luennoilla pisteliäisyyttäkin. Muovikassi täynnä kyniä, karkkia ja viivottimia marssimme polleina näyttelyssä lääketieteen kandidaatti -tarra rinnassa. Mutta huolehdimmeko me tämän päivän keski-ikäiset ja seniorit siitä, että nuori lääkäripolvi ensinnäkin päästetään täydennyskoulutukseen ja sitten vielä otetaan mukaan lämpimästi tervetulleina kollegakuntaan? Nuorena se on tässäkin vitsa väännettävä. Pyhäkoulun jälkeen on vuosittainen pistäytyminen lääkäripäivillä kaunis ja hyödyllinen tapa, joka on siirrettävä seuraavillekin sukupolville. Ja missäpä muualla tapaisi ne opiskelutoverit, jotka asuvat eri puolilla maata ja jotka toimivat aivan eri erikoisalalla.

Kati Myllymäki

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 1-2/2000 Kommentteja

Päivystys ajan vaatimusten mukaiseksi

Päivystyksen rationalisointi on ollut maassamme päivän sana. Yhä useammassa terveyskeskuksessa on päätetty lopettaa yöpäivystys. Se on siirretty joko sopimuksin erikoissairaanhoitoon tai perusterveydenhuollon päivystys on lopetettu kokonaan. Näin ei kuitenkaan voida tehdä joka puolella maata, sillä potilaista on kannettava vastuu myös öiseen aikaan, varsinkin Pohjois-Suomessa. Maantieteellisten erojen vuoksi tarpeet ovat varsin erilaisia.

Pirkko Valtola

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 1-2/2000 Kommentteja

Lääkäriliiton valtuuskunta 10.-11.12.1999: Neuvottelutavoitteisiin lisäevästystä, Kati Myllymäki jatkaa puheenjohtajana

Lääkäriliiton valtuuskunta kokoontui 10.-11. joulukuuta syyskokoukseensa Lääkäritalolle Helsinkiin. Tärkeimpänä asiana oli keskustella ja linjata tulevan neuvottelukierroksen tavoitteita. Keskustelua käytiin sopuisassa hengessä ja lähinnä yleisellä tasolla, eikä esimerkiksi prosenttikorotustavoitteesta päätetty vielä tässä vaiheessa.

Mika Vehkasaari

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 1-2/2000 Kommentteja

Kaisu Antila: Ylipitkistä päivystysrupeamista päästävä

Valtuuskunnassa kolmatta kauttaan istuva lastenlääkäri Kaisu Antila esitti yhdessä anestesiologi Johanna Tuukkasen kanssa valtuuskunnalle ponnen, että työpaikkapäivystys tulee rajata korkeintaan 24-26 tuntiin ja päivystystä seuraava päivä tulee saada palkalliseksi vapaaksi. Valtuuskunta päätti, että näistä tavoitteista pyritään neuvottelemaan, mutta Antila suhtautuu epäillen siihen, saadaanko niitä läpi tälläkään kierroksella.

Marit Henriksson

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 1-2/2000 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030