Kuka johtaa terveydenhuoltoa?

Suomen Lääkäriliitto on vuosien aikana ottanut aktiivisesti kantaa terveydenhuollon hallintoon ja virkarakenteisiin. Vuonna 1989 liiton hallitus hyväksyi terveydenhuollon virkarakennesuosituksen. Olen ollut luottamusmiehenä vuodesta 1993 alkaen, ja heti luottamusmiesurani alussa aivan vihreänä jouduin antamaan lausuntoa silloisen työnantajani hallinto- ja virkasääntömuutoksiin, jotka uhkasivat viedä johtavalta lääkäriltä ja ylilääkäriltä valtaa tehdä päätöksiä - mutta vastuuta sen sijaan olisi jäänyt. Liiton silloisen apulaisneuvottelupäällikön kanssa laadimme lausunnon, jonka jälkeen sääntömuutokset korjattiin liiton suositusten mukaisiksi. Siihen aikaan oli monessa paikassa suuria hallinto- ja virkasääntöriitoja.

Helena Nukari

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 41/2010 Kommentteja

Keskitetään vai hajotetaanko sittenkin?

Terveydenhuoltolakiesityksessä korostetaan perusterveydenhuollon vahvistamista ja raja-aitojen madaltamista - hyviä tavoitteita molemmat. Erikoissairaanhoidon osalta tavoitteet vaikuttavat sen sijaan ristiriitaisilta. Toisaalta sekä päivystystä että monia hoitoja halutaan keskittää, kun samaan aikaan näiden toimintojen tekijöitä, erikoissairaanhoidon erikoislääkäreitä, ollaan jalkauttamassa terveysasemille.

Raija Niemelä

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 39/2010 Kommentteja

Kirjaaminen onnistui, mutta potilas kuoli?

Tietokoneet lukevat koodikieltä, ihmiset sanoja, jotka tullakseen oikein ymmärretyiksi muodostavat lauseita ja lauseet proosaa. Vaikka tietokoneet pystyvätkin suuressa maailmassa jo ns. tiedon louhintaan, kansalliset sähköiset hoitotyön "rakenteiset" kirjaamishankkeet ovat päätyneet päinvastaisena ratkaisuna pirstomaan tiedon pieniksi viipaleiksi, mutta ei edes tietokoneluettavassa muodossa vaan irrallisiksi sanoiksi ja lauseenpätkiksi.

Tinja Lääveri

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 38/2010 Kommentteja

Paperitiikeri

Julkisuudessa on käyty viime aikoina tiukkaa keskustelua haittavaikutusilmoituksen tekemisestä ja tekemättä jättämisestä. Selvää ei ole ollut lääkärille, THL:lle tai ministeriölle tekikö joku jotain väärin vai eikö. Julkinen sana aavisteli lääkärien olevan tälläkin kertaa syyllisiä ties mihin, mutta välirauha on kuitenkin saatu aikaiseksi. Samanaikaisesti moni lääkäri pohtii, tuliko tehtyä oikein vai väärin ja mistä pitikään mihinkin ilmoittaa. Tiesitkö, että rokotteen haittavaikutuksia ovat mm. lapsen kova itku rokotustapahtuman yhteydessä, paikallinen kipu, anafylaksia, guillain-barrè, pyörtyminen ja kuolema? Hyvinkin eritasoisia asioita samassa kaavakkeessa sulassa sovussa. Ja mikä aikaikkuna on asiallinen alkaa epäillä haittavaikutusta? Onko siitä olemassakaan ohjetta tai konsensusta? Onko lääkäri siis aina väärässä tekipä ilmoituksen tai ei?

Olli Lappalainen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 36/2010 Kommentteja

Erikoislääkärikoulutuksesta - taas kerran

Suomalainen lääkärikoulutus on ollut viime vuosien aikana ehtymätön lähde tämänkin palstan kirjoitusaiheille. Sekä perus- että erikoislääkärikoulutuksen muutoksissa, niin tapahtuneissa kuin suunnitelluissa, ei ole meinannut pysyä perässä, vaikka olisi ollut asiaan vihkiytynyt järjestöaktiivi. Viimeisin käänne tapahtui tyypilliseen tapaan keskellä kesää. STM nimittäin nimitti heinäkuun alussa yllättäen työryhmän uudistamaan erikoislääkärikoulutusta.

Teppo Heikkilä

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 35/2010 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030